44 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 Juhla Joel M. Vainonen Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 Lahdessa. Juhla oli keskeinen osa Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Lahden suurhallissa pidetyssä pääjuhlassa oli läsnä 10000 henkeä. Suurhallin kattoon oli ripustettu 70 Suomen lippua. Ensimmäisen veteraanipäivän päätapahtuman muistoksi Lahden urheilukeskukseen on pystytetty ”Eläköön Suomi”-muistomerkki. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna veteraanipäivän pääjuhla pidetään jälleen Lahdessa teemalla ”Kansallinen veteraanipäivä – sinun veteraanipäiväsi”. Teeman avulla kansallinen veteraanipäivä halutaan nostaa kaikenikäisten yhteiseksi juhlaksi. Ensimmäisen valtakunnallisen veteraanipäivän pääjuhlaan osallistui maan yli johto, kärjessä tasavallan presidentti, itsekin rintamamiesveteraani Mauno Koivisto. Tänä vuonna juhlapuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ensimmäisen veteraanipäivän juhlan avajaispuheessaan rintamaupseerina ja kenttäpappina toiminut entinen arkkipiispa Mikko Juva paalutti veteraanipäivän syvimmän olemuksen: –Emme me varmasti olleet sen ihmeellisempi, emme parempi, emmekä huonompikaan sukupolvi kuin tätä maata asuneet edeltäjämme ja seuraajamme. Emme me itse ole valinneet syntymäaikaamme. Mutta historia valitsi meidät ja asetti kannettavaksemme ankarimmat koettelemukset kuin millekään suomalaiselle sukupolvelle yli kahteensataan vuoteen. Suomen viime sotiin osallistui noin 600000 miestä ja naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyviä sotavammoja. Sodat jättivät jälkeensä 30000 leskeä ja yli 50000 sotaorpoa. Ensimmäistä valtakunnallista veteraanipäivää vietettäessä sotaveteraaneja oli elossa 320000. Heidän keski-ikänsä oli 70 vuotta. Tänä päivänä sotiemme veteraaneja on 17000. Sotainvalideja heistä on 2500. Sotaveteraanien keski-ikä on noussut 92 vuoteen. Sotien jälkeen ei veteraanien arvostusta ollut ”poliittisista syistä” syytä tuoda heidän ansaitsemallaan tavalla esille. Maan poliittinen johto ei halunnut ärsyttää suurta itänaapuria. Oli pidettävä matalaa profi ilia. Omia järjestöjä veteraanit ryhtyivät perustamaan 1950-luvun lopulta lähtien. Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla veteraanit kokivat tulleensa loukatuiksi vasemmistolaisen radikaalinuorison taholta. ”Oma vikanne, miksi menitte” -iva satutti syvästi sotaveteraaneja. Suuri enemmistö suomalaisista on kuitenkin aina kunnioittanut ja arvostanut veteraaneja. Sotaveteraanien keskuudessa oli vuosikymmeniä toivottu jonkinlaista valtiovallan tunnustusta rintamapalvelun taakan kantaneille miehille ja naisille. Kuitenkin vasta 1970-luvulla valtiovalta alkoi myöntää sotaveteraaneille etuja, joiden perusteena olivat rintamaoloissa vietetyt nuoruusvuodet. Kesti silti 1980-luvulle asti ennen kuin sotaveteraanit alkoivat saada ansaitsemaansa arvostusta ja tunnustusta valtiovallan taholta. Valtakunnallisen veteraanipäivän viettämisen ”isä” ei ole yksiselitteisesti tiedossa. Todennäköisesti tuo henkilö kuitenkin oli sotiemme veteraani, toteaa Antti Juutilainen Tammenlehvän kansa -teoksessaan. Asiaa pohdittiin alkuvuonna 1985 pääministeri Kalevi Sorsan lähipiirissä. Vuoden 1986 uudenvuodentervehdyksessään Sorsa totesi, että olisi väärin tarkastella veteraanien asemaa vain sosiaalipoliittisena kysymyksenä, kyse on veteraanien koko elämäntyön arvostamisesta. Veteraanijärjestöjen, monien muiden järjestöjen ja valtiovallan neuvottelujen jälkeen veteraanijärjestöt esittivät muistiossa toimia, joilla voitaisiin kohottaa veteraanien työn ja uhrin arvostusta. Ehdotukseksi tuli, että valtioneuvosto julistaisi huhtikuun 27. päivän kansalliseksi veteraanipäiväksi ja yleiseksi liputuspäiväksi. Tuolla päivämäärällä päättyi Lapin sota vuonna 1945. Esillä oli myös talvisodan päättymispäivä 13. maaliskuuta, mutta koko sodan päättymispäivää ja rauhan alkamisen ajankohtaa pidettiin parempana. Huhtikuussa 1986 valtioneuvosto nimesi huhtikuun 27. päivän kansalliseksi veteraanipäiväksi. Ensimmäisen veteraanipäivän valmistelut annettiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlatoimikunnalle. ● Lähteet: Etelä-Suomen Sanomat 28.4.1987, Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain, Wolf H. Halsti: Lapin sodassa, Markku Honkasalo: Sotiemme veteraanien päivä, Antti Juutilainen: Tammenlehvän kansa, Jaakko Valtanen: Tammenlehvän syntyvaiheita. Veteraanipäivä palaa juurilleen Ensimmäisessä valtakunnallisessa veteraanipäivän juhlassa Lahdessa oli mukana yli 10 000 sotaveteraania. ”Emme me itse ole valinneet syntymäaikaamme. Arkkipiispa Mikko Juva
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above