2 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI Etelä-Suomen Sanomat ja Itä-Häme 1.9.1939 Saksan hyökkäys Veteraanien kunnioittaminen ei pääty Lahteen Pääkirjoitus Perttu Kauppinen Vuonna 1987 vietettiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlia ja samalla sai alkunsa tärkeä perinne, kun huhtikuussa, Lapin sodan päättymispäivänä, alettiin viettää kansallista veteraanipäivää. Ensimmäisen veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Lahdessa, joitakin vuosia aiemmin valmistuneessa Suurhallissa. Tänä vuonna vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa ja kansallinen veteraanipäivä palaa takaisin juurilleen Suurhalliin. 30 vuodessa Suomi ja maailma on muuttunut paljon. Veteraanipäivän pääjuhlakin on viimeinen laatuaan. Juhlavuoden jälkeenkin Suomi kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja veteraanipäivä pysyy kalenterissa, mutta sen viettotapa muuttuu. Kun ensimmäistä pääjuhlaa vietettiin, sotiemme veteraaneja oli elossa 320000. Tänä päivänä heitä on noin 17000, Lahteen heitä odotetaan saapuvaksi satoja. Veteraanien määrä vähenee nopeasti. Heidän keski-ikänsä on jo 92. Kymmenen vuoden kuluttua elossa olevia arvioidaan olevan enää 500. Tämä Etelä-Suomen Sanomien ja Itä-Hämeen Veteraanilehti on tehty arvostamaan Suomen itsenäisyyttä puolustaneita naisia ja miehiä. Sen keskiössä ovat päijäthämäläiset veteraanit ja heidän tarinansa. Lisäksi mukana on paljon paikallishistoriaa – miten sodat näkyivät ja tuntuivat Lahden seudulla. Lopulta yhteen lehteen mahtuu vain rahtunen. Talvi- ja jatkosotaan osallistui noin 600000 miestä ja naista, ja tuskin oli kolkkaa kotirintamalla, jota taistelut eivät jotenkin olisi koskettaneet. Kaikkia sodan kokeneita ihmisryhmiä ei ole voitu huomioida, mutta se ei johdu kunnioituksen puutteesta – oli sitten kyse kaatuneiden omaisista, sotalapsista, sotilaspojista tai kotirintaman miehistä ja naisista. Sodan eläneiden ihmisten kokemusten kuuleminen ja lukeminen on tärkeä kansankunnan muistin vaalimista. Monet veteraanit vaikenivat pitkään sota-ajasta, olipa syynä sitten traumaattiset kokemukset, halu olla tekemättä kokemuksistaan numeroa tai menneiden aikojen kielteinen ilmapiiri veteraaneja kohtaan. Viimeinen syy on onneksi hälvennyt jo vuosikymmenet sitten, kun veteraanien asiasta on tullut kaikkien asia. Tänään on hyvä muistaa sitäkin, että veteraanien työn ansiosta Suomi on saanut olla yli 70 vuotta itsenäisyydestään rauhan ajassa. Minun sukupolveni, veteraanien lastenlapset, on elänyt elämänsä aikana, jona ajatus Suomen joutumisesta uuteen sotaan on tuntunut mahdottomuudelta. Enää sekään ei ole selviö, joskin konfl iktin uhkakuvat ovat muuttuneet erilaisiksi. Suomen itsenäisyyden ja menestyksen vaaliminen vaatii vastedeskin yhteispeliä ja sisua – sitä talvisodan henkeä, jota sotiemme veteraaneilla oli ja on yhä. ● Kirjoittaja on Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja. ”Suomi on elänyt yli 70 vuotta rauhassa. 95-vuotias Jouko Eräkorpi ja 88-vuotias Milja-vaimo pärjäävät kotonaan vielä erinomaisesti. TOIMITUS Päätoimittaja Perttu Kauppinen 040 3548 055 Tuottaja Leila Mehto 044 7360 462 Ulkoasu Jani Keronen 044 7360 450 Kannen kuvat Sami Kuusivirta, Mirja Hussain, SA-kuva ILMOITUSMYYNTI (03) 757 5710 JULKAISIJA Mediatalo Esa Oy, Lahti PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy Puolaan käynnistää 2. maailmansodan. 28.11.1939 NL sanoutuu irti hyökkäämättömyys- sopimuksesta. 30.11.1939 NL:n hyökkäys Suomeen aloittaa talvisodan. 29.2.1940 rau- hanneuvottelut alkavat. 13.3.1940 Moskovan rauha. 26.11.1939 Neuvostoliitto (NL) lavastaa niin sanonut Mainilan laukaukset. 29.11.1939 NL katkaisee diplomaattisuhteet Suomeen. 1.12.1939 Lahtea pommitetaan ensim- mäisen kerran. Kaikkiaan Lahtea pom- mitetaan talvisodan aikana 21 kertaa. Suomi sodissa 1939-1945
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above