26 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 NYT KROPPA KUNTOON! Kuntoutamme myös sotiemme veteraaneja. Aleksanterinkatu 7 B, Lahti puh. 010 423 1234 www.lahdenkuntohoito.fi KÄRSITKÖ KIVUSTA? KAIPAATKO KUNTOUTUSTA? Fysioterapeuttimme auttavat mielellään sinua askarruttavissa vaivoissa ja niiden hoidossa. Varaa aika soittamalla tai kätevästi netin kautta! Neljä kuukautta rintamalla Veteraani: Esko Takala lähetti sääsanomia ja viholliskoneviestejä rintamalta. Lahti Leila Mehto Neljä kuukautta rintamalla jatkosodan loppuvaiheessa ovat asikkalalaisen Esko Takalan, 91, mielestä erittäin vähäinen, liki olematon sotakokemus. Takala myöntää, että siitäkin huolimatta rintamakokemukset tulivat usein mieleen sodan jälkeenkin. –Erityisesti niin, että ajattelen oikeita sotaveteraaneja suurella kunnioituksella, hän sanoo. Omaa vähäisenä pitämäänsä sotakokemusta Takala on halunnut paikata osallistumalla aktiivisesti veteraanityöhön. –Olen kokenut, että olen sillä tavalla voinut palvella isänmaata. Esko Takala on edelleen Asikkalan sotaveteraanien toinen varapuheenjohtaja. Hänet palkittiin maaliskuussa sotaveteraanien kultaisella ansioristillä. Takala määrittelee itsensä sudeettiasikkalalaiseksi. Hänen isänsä ja äitinsä ovat Vesivehmaalta kotoisin, Esko kävi syntymässä Hollolan Jalkarannassa ja on vuodesta 1949 asunut Vesivehmaalla. Takala aloitti asepalveluksensa 18-vuotiaana helmikuussa 1944 Virolahdella Jalkaväen koulutuskeskus 22:ssa. Sieltä hänet siirrettiin huhtikuussa Ilmavoimien viestikouluun Hämeenlinnaan ja hänestä alettiin koulia radiosähköttäjää. –Se jäi kesken, kun miehiä tarvittiin tositoimiin. Minut lähetettiin Lentorykmentti 3:een Ihantalan rintaman selustaan. Tali-Ihantalan suurtaistelu oli juuri käyty, ja minun asemapaikkani oli eturadioasemalla. Radioasema sijaitsi rintaman takana suomalaisen tykistön tasalla Kilpeenjoella. –Meillä oli erittäin fi ksu ja käyttökelpoinen, ruotsalaisten lahjoittama radioasema, joka oli Volvon alustalle rakennettu. Se oli siellä erään maatilan kivinavetan seinälle naamioituna, Takala kuvailee. Radioaseman tehtävänä oli lähettää lentorykmentille Lappeenrantaan sääsanomia ja viholliskoneviestejä. Viholliskoneet piti tunnistaa ja laskea määrät sekä arvioida niiden lentokorkeudet. –Se oli sekä mielenkiintoinen että pelottava kokemus 18-vuotiaalle. Venäläistykistön ja viholliskoneiden hyökkäykset toivat perhosia vatsaan. Mitään kriittistä ei kuitenkaan sattunut. Kesän kuluessa taistelut Ihantalassa hiljenivät ja aselepo alkoi 4. syyskuuta. 4. lokakuuta tuli käsky siviiliin. –Meidät pennut laitettiin ex tempore kotiin äitiä katsomaan. Sotakokemus Päijäthämäläiset muistelevat sotavuosia. Esko Takala pyrkii positiivisuuteen. Pohjoismaiden historian suurin taistelu Leila Mehto Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6–9.7.1944. Jälkeenpäin on sanottu, että näissä taisteluissa ratkaistiin itsenäisen Suomen kohtalo, kun Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Jos puolustus olisi murtunut, olisi edessä ollut tyhjä tie kohti Helsinkiä. Suurpolitiikassa taistelujen taustalla oli Neuvostoliiton liittolaisilleen antama lupaus lisätä sotilaallista painetta Saksaa vastaan. Neuvostoliitto valtasi Viipurin suomalaisilta 20. kesäkuuta, ja sodanjohto antoi sen jälkeen Leningradin sotilaspiirin tehtäväksi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Suomeen. Talin ja Ihantalan kylien alueella, 8–14 kilometriä Viipurista pohjoiseen ja koilliseen, käyty kamppailu on Pohjoismaiden historiassa suurin koskaan käyty taistelu. Yli kaksi viikkoa kestäneiden taisteluiden aikana pelkästään suomalaisten tykistö ampui noin 120000 laukausta, niistä kymmenesosa kiivaimpana taistelupäivänä 3. heinäkuuta. Monen tykin putki kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Arvioiden mukaan neuvostotykistö ampui pahimmillaan kaksinkertaisesti ammuksia suomalaisten asemiin. Taisteluihin osallistui niiden eri vaiheissa yhteensä 50000 suomalaista ja 150000 neuvostoliittolaista sotilasta. Myös saksalaisten apu oli suomalaisille merkittävä. Erityisesti Taisteluosasto Kuhlmeyn syöksypommittajat aiheuttivat viholliselle raskaita tappioita. Suomalaisten tappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat Tali-Ihantalassa noin 8500 miestä ja neuvostoliittolaisten 28000 miestä. Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta. Talin-Ihantalan taisteluista tehty Åke Lindmanin ohjaama elokuva Tali-Ihantala 1944 ilmestyi 2007. ● Lähteet: Jatkosodan historia 5, ESS arkisto.
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above