TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 25 ”Isäni Aaro Rautiainen on tehnyt peilin koivusta sodan aikana äidilleni Ailille. Molemmat vanhempani olivat Kannaksen ihmisiä, isä oli kotoisin Kivennavalta. Olen myöhemmin itse valmistanut peilistä kopiot omalle vaimolleni ja rippilahjoiksi suvun naisille. Ajattelin, että jos isä on onnistunut tuollaisen tekemään, kyllä minäkin siihen pystyn.” Ilpo Rautiainen, Hollola ”Löysimme alumiinisen puukontupen purkaessamme isäni kanssa rintamamiestalon piharakennusta 1980-luvun alussa Lahden Kerinkalliolla. Erikoisen tupesta tekee se, että siihen on kaiverrettu kahdenkymmenen paikkakunnan nimet, joissa sotamies on ollut: Vainikkala, Nurmi, Hovinmaa, Rapattila, Viipuri, Sommee, Villavaara, Tsapeljoki, Honkaselkä, Naamoila, Kendjäpvi, Pyhäniemi, Juustjärvi, Semsjärvi, Mäntyselkä, Kumsjärvi, Kontiovaara, Karhumäki, Hiisjärvi ja Suurlahti.” Markku Myllymäki, Lahti ”Olen aina ihaillut isäni sodassa tekemiä puhdetöitä, jotka olivat kauniita ja huolella tehtyjä. Isä oli maanviljelijä, mutta hän teki myös sepän töitä. Kirjanmuotoinen puinen rasia on valmistettu koivusta ja männystä. Siinä on saranat ja lukko, joka toimii edelleen. Rasia on valmistunut vuonna 1943. Isäni oli tehnyt sen nuorelle vaimolleen, jonka oli joutunut jättämään kolme viikkoa häiden jälkeen vanhempiensa kanssa kotitaloa hoitamaan Hirvensalmelle. Kanteen on kirjailtu äitini nimikirjaimet. Isän tekemiä puhdetöitä on säilynyt paljon muitakin, mutta tässä tunne ja tarina ovat eniten läsnä.” Terttu Komppa, Lahti ”Isäni Pekka Suhosen rintamalla veistämä puukauha palvelee edelleen, 75 vuoden ikäisenä, puurokauhanamme. Kauhan varteen isä oli polttamalla kaivertanut tekstin Eevalle 1942, mutta kirjoitus on kulunut pois. Meitä oli neljä siskosta, ja jokainen sai oman kauhansa. Olin kuusivuotias, kun sain omani. En muista tilannetta, mutta isän on täytynyt tuoda se jollakin kerralla, jolloin hän on päässyt lomalle. Tuskin olen edes ajatellut saamaani lahjaa. Silloin on ollut päällimmäisenä ilo siitä, että isä on nyt kotona. Perheemme asui Käkisalmessa, mistä lähdimme monta kertaa evakkoon. Isä oli rintamalla koko jatkosodan ja talvisodan. Uskoakseni hän selvisi sodasta melko vähillä vaurioilla, myös henkisesti. Hän oli valoisa luonne.” Eeva Koivuranta, Lahti ”Kertomuksen mukaan isäni Martti Klemola vaihtoi nämä kaksi puukontuppea annostupakoihin, koska ei ollut tupakkamiehiä. Jatkosodassa hän taisteli Syvärillä ja osallistui myös Lapin sotaan. Isäni asui Lahdessa koko elämänsä ja toimi kenkäkauppiaana Klemolan kenkäkaupassa.” Pertti Klemola, Lahti ”Isoäitini veli Arvi Palander on tehnyt sisarelleen rasian visakoivusta ”siellä jossain”. Arvi-eno, kuten äitini häntä nimitti, oli taiteellinen mies, joka maalasi tauluja ja myös valokuvasi paljon. Hän otti valokuvia myös rintamalta, missä oli koko jatkosodan ajan. Elämäntyönsä hän teki rautateillä Outokummussa.” Eila Harmaala, Sysmä ”Sekä äidiltä että isältäni on säilynyt puhdetöitä rintamalta, jossa he olivat koko talvi- ja jatkosodan ajan. Äitini Alli oli sodassa lottana ja kotoisin Kärkölästä. Isäni Heimo Tuominen oli maatalon poika Orimattilasta. He tapasivat sodan jälkeen. Isäni oli kätevä käsistään, ammatiltaan puuseppä. Hän työskenteli sodan jälkeen Järvisen suksitehtaalla. Kiuluun on kaiverrettu Syväri 1943, siellä isä silloin oli.” Pertti Tuominen, Lahti ”Karhu on isäni Veikko Mattilan sodan aikana tekemä. Veikkaan, että se on koivusta tehty. Karhun tassuissa on teksti Lempaala 1942. Hieman tuon jälkeen isä haavoittui. Myöhemmin hän kuitenkin palasi rintamalle ja oli siellä sodan loppuun saakka. Isä oli lahtelainen ja hänen sotilaspassissaan lukee ammattina suksiseppä. Sodan jälkeen hän työskenteli Esko Järvisellä ja perusti myöhemmin oman huonekalufi rman.” Risto Mattila, Lahti ”Puinen krokotiili on venäläisen sotavangin tekemä. Vanki on tehnyt puhdetyön Orimattilan Pennalassa, missä oli sotavankeja maataloustöissä. Tarkka vuosi ei ole tiedossa. Noin 60 senttimetriä pitkä krokotiili on tehty kiinnittämällä lattahihnaan veistettyjä puupaloja. Lattahihnan ja palikoiden muotoilulla on saatu aikaiseksi krokotiilin kiemurtelu sitä käsiteltäessä. Se on tosi taitavasti tehty, ja sen kiemurteleva liike on hieno.” Lukija, Orimattila ”Messingistä tai kuparista tehty puukontuppi on isäni Orvo Lindroosin sotamuisto. Sen on tehnyt todennäköisesti joku samassa kenttätykistörykmentissä palvellut, koska takana on kaiverrus 7/III KTR 1948 D. Se on rykmentti, jossa isäni palveli. Toisella puolella lukee ”muistoksi”. Nyt taitaa olla jo myöhäistä selvittää, kuka puhdetyön on tehnyt. Joku rintamakaveri se on ollut, siellähän oltiin yhdessä jopa vuosia. Sodan jälkeen isäni toimi Stora Enson työnjohtajana ja asui Asikkalassa.” Martti Lindroos, Asikkala ”Isäni Kauko Sihvola, joka palveli niin talvi- kuin jatkosodassa, teki puhdetöinä muun muassa tuohisia korurasioita. Jokainen kuviohammas ja kaikki muukin on käsin tehty. Äitini arvioi, että puhdetyö olisi tehty Aunuksen Nurmoilassa. Isä oli hollolalainen, ja sodan jälkeen hän toimi Hollolan veteraaneissa ja Lahden piirin sotaveteraanikuorossa.” Kalle Sihvola, Hollola
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above