TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 23 Kun yhden divisioonan pelkkä muona-annos päivässä oli 70 tonnia riitti hevosille ja ajomiehille työmaata. Tämän päälle tulivat tietysti niin jalkaväen kuin tykistönkin tuliannokset, mitkä riippuivat taistelujen kiivaudesta. Jatkosodassa joukkojen vahvuus oli talvisotaa tuntuvasta suurempi, parhaimmillaan yli 530000 miestä ja naista. Vaikka autokanta oli nelinkertaistunut (noin 26000:een), tarvittiin riviin vielä liki 40000 hevosta. Liikennehistorioitsija Martti Pilz onkin arvioinut, että sanonta ”hevosmiesten tietotoimisto” syntyi siitä, kun kymmenesosa miesvahvuudesta oli hevosmiehiä. Jo 1920-luvulla oli havahduttu siihen, että armeija ei sodan syttyessä omilla varusteillaan pärjää. Säädettiin muiden muassa hevosottolaki ja -asetus. Hevoset valitsi erillinen ottolautakunta, jota johti sotilasviranomaisten määräämä ottoasiamies. Määrättyjä jäseniä olivat myös lääninhallituksen nimeämä edustaja sekä tietysti hevosten luovuttajia edustava kunnan määräämä jäsen. Hevosten otolle oli läänikohtaiset kiintiöt ja vahvat hevoskasvatusalueet joutuivat luovuttamaan eniten. Jatkosotaan otettiin Asikkalasta ja Hollolasta yli 400 hevosta, mikä oli luovutuskuntien kärkipäätä. Hevosella piti olla mukanaan vahvat päitset, loimi vöineen, juottoämpäri sekä puhdistusvälineet. Evästä piti olla mukana 50 kiloa kauroja ja sata kiloa heiniä. Kärryjen tai reen mukana oli tuotava vahvat valjaat ja suitset. Sanomattakin on selvää, ettei taloista aina parasta luovutettu. Useimmat kuormat kolistettiin sodan läpi puisilla rautavannepyörillä. Sota ei säästellyt hevosiakaan. Ne saivat osumia siinä missä muutkin taistelijat. Koska Eläinlääkintäkorkeakoulu perustettiin Suomeen vasta 1945, oli haavoittuneiden ja sairastuneiden hevosten hoito harvoissa käsissä. Talvisodan syttyessä maassa oli noin 250 koulutettua eläinlääkäriä, joista parisataa sai määräyksen asepalvelukseen. Punainen Tähti -järjestö oli aloittanut lottien eläinlääkintäkoulutuksen jo vuonna 1936. Lottia olikin hevossairaaloissa läpi sotavuosien keskimäärin 120 hoitajina ja leikkausavustajina. Kolmas merkittävä ryhmä rintamahevosten hyvinvoinnista vastaamassa olivat eläinlääkintä- ja kengitysseppäaliupseerit. ”Ei hevosilla heiniä/ vaan syövät ne tallissa seiniä/ on toisilla suolissa santaa/ eikä tule lantaa, juu.” Nämä Eldankajärven jään sanat kertovat oloista, joissa hevoset varsinkin sotatalvina 1942 ja 1943 elivät, vaikka rintamilla oltiinkin asemasodan vaiheessa. Rehusta oli ankara pula ja sairaudet vaivasivat. Silti suurimmat tappiot niin miesten kuin hevosten kohdalla tapahtuivat jatkosodassa vuoden hyökkäysvaiheessa ja kesän 1944 vetäytymisvaiheessa. Edellisessä menetykset olivat jopa 3600 haavoittuneena ja kuolleina jälkimmäisessä tuhat enemmän kuukaudessa. Talvisodan hevosten kokonaistappiot olivat noin 7200 kuolleina, kadonneina ja lopetettuina. Niistä noin 4000 menehtyi vihollistulessa. Jatkosodassa kuoli noin 14500 hevosta. Hevossairaaloiden potilasmäärä nousi yli 70000:n. Sotien seurauksena moni talo jäin ilman isäntää, poikaa tai hevosta. Miehistä ei maksettu korvausta, hevosista ja niiden rikkoutuneista varusteista kyllä. Sotahevosten kotiinpaluuseen liittyy monta monenlaista tarinaa. Esimerkkinä voi mainita leppävirtalaisen Tähti-tamman, joka palautettiin rautateitse Varkauteen. Tamma oli elämänsä aikana vieraillut kauppalassa vain muutaman kerran, mutta karkasi asemalta ja hölkkäsi suoraan kotikarsinaansa, kun tallin ovi sattui olemaan sopivasti auki. Matkaa asemalta kotikarsinaan oli 25 kilometriä. ● Lähteet: Suomen hevosurheilumuseo; Sotamuseon Jatkosodan tiellä -luentosarja; Ilmari Ojala (toim.): Suomenhevonen Suomen puolesta 1939–1945. ”Ei hevosilla heiniä/ vaan syövät ne tallissa seiniä/ on toisilla suolissa santaa/ eikä tule lantaa, juu. Eldankajärven jää -laulu Partio lähdössä liikkeelle ratsain ja hiihtihinauksessa Velikaja Nivassa Äänisniemellä. VETERAANIT Ripeä ja ystävällinen asiakaspalvelu Autamme itsehoitolääkkeiden valinnassa ja kerromme miten niitä kannattaa käyttää avuksi lievissä oireissa. Asiantuntevassa reseptilääketoimituksessa kerromme miten lääkkeistä saa parhaan tehon ja miten voi välttää yhteisvaikutukset. Meiltä voi myös tilata ajan laajempaan lääkehoidon kokonaisarviointiin. Jos lääkkeiden käytössä on ongelmia, voi aina kääntyä avuliaiden farmaseuttiemme puoleen. Kysy lääkkeistä! ark 8,30-18 la 8,30-14 Palvelee parittomilla viikoilla sunnuntaisin 12-16
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above