TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 43 Harmony Sisters Karhumäessä heinäkuussa 1942. Viisi kysymystä viihteestä Millamari Uotila Sota-ajan viihde nosti tunteet pintaan niin tekijöillä kuin kokijoilla. Viihde oli eskapismia, irrottautumista, mutta se toi myös lohtua ja toivoa. Seppo Hovi listasi viisi esimerkkiä viihteen tunneskaalalta. 1 Mikä nauratti? Möttönen eli Einari Ketolan luoma hahmo. Yltiöisänmaallinen, vähän propagandistinen korpraali Möttönen kiersi rintamalla naurattamassa. Möttöseltä on peräisin aikansa hokema: niin se on, poijaat. 2 Mikä liikutti? Kodin kynttilät. Kun Harmony Sistersin laulu alkoi soida korsussa veivattavasta gramofonista, rajuinkin huulenheittäjä hiljeni ja perheellisten miesten silmiin nousivat kyyneleet. 3 Mikä lohdutti? Kirje kotirintamalta. Se oli suurin aarre. 4 Mitä toivottiin? Herttaisia naisesiintyjiä. Kyse ei ollut erotiikasta – sitä oli sota-ajan viihteessä yllättävän vähän – mutta naisesiintyjien kautta saattoi kokea, että tällaista on sitten, kun rauha tulee. 5 Mikä torjuttiin? Tanssiminen. Vuonna 1939 Suomessa asetettiin tanssikielto. Pian rauhan tultua tanssiminen sallittiin nimismiehen hyväksymissä iltamissa, mutta kokonaan kielto purettiin vasta vuonna 1948. 3 Elokuvat synnyttivät idoleita Sodasta huolimatta elokuva porskutti, ja ensi-iltoja nähtiin yksin jatkosodan aikana satakunta. Valkokankaalla hurmasivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo miljoonayleisön keränneessä Kulkurin valssissa ja Regina Linnanheimo ja Leif Wager prameassa Katariina ja Munkkiniemen kreivissä. Wagerin tulkinta sydänjuuriin käyvästä Romanssista, eli Sua vain yli kaiken mä rakastan -kappaleesta teki näyttelijästä suuren idolin. Puutteesta huolimatta elokuvassa oli loistokkuutta, ja lavasteet kuin sadusta. –Pula-aikana sellaista oli kiehtovaa katsella, niin kuin myös monen elokuvan tavaratalomiljöötä, Hovi sanoo. Elokuvissa käyvää kansaa piti paitsi irrottaa arjesta myös valistaa. Synnin puumerkki varoitti irtosuhteista, ja Syntynyt terve tyttö saarnasi lasten hankkimisen tärkeydestä. Teuvo Tulion Sellaisena kuin sinä minut halusit kohahdutti rohkeudellaan. Niinpä elokuvasta sensuroitiin 50 metriä fi lmiä, muun muassa jalan silitystä ja pöydällä tanssimista. 4 Ensi kertaa teatteriin Teattereiden elämä oli sodan aikana kituuttamista, mutta poikkeusoloissa myös syntyi jotakin poikkeuksellista, nimittäin rintamateatterit. Jatkosodan kuusi sotateatteria esittivät yhteensä yli 2500 esitystä, muun muassa Nummisuutareita ja Jääkärin morsianta. Myös eri kaupunginteatterit tekivät rintamakiertueita. –Moni näki ammattilaisteatteria ensimmäisen kerran rintamalla, Hovi muistuttaa. Rintamaviihdytystä eivät karsastaneet suuretkaan valkokankaan tai Kansallisteatterin tähdet. Omat tervehdyksensä toivat sellaiset nimet kuin Tauno Palo, Joel Rinne ja Siiri Angerkoski. Sodan näyttämöillä uraansa aloittivat muun muassa Eeva-Kaarina Volanen ja Hannes Häyrinen. Helpottavaa naurua tarjosi puolestaan Aku Korhosen kiertävä huumorihahmo Lapatossu. Erilaiset köykäiset hupailut eivät aina miellyttäneet valistusupseereja, mutta yleisö nautti. –Huumori oli aivan jaksamisen ytimessä, Hovi sanoo. Yksi ajanvietteen erikoisuuksista oli Karhumäen rintamativoli. Siellä esitettiin teatterin ohella taika- ja sirkustemppuja, akrobatiaa ja voimistelua. Pihamaalla pyöri karuselli. Ehkä sen vauhdissa saattoi hetkeksi sulkea silmänsä ja kuvitella olevansa jossakin aivan muualla. ● Lähteet: Seppo Hovin haastattelu, Peter von Bagh: Sininen laulu (2007), Lasse Lehtinen: Itsenäisyyden puolustajat – Kynällä, kameralla, kiväärillä (2004). George de Godzinsky antamassa ohjeita haitaristeille Helsingin Konservatoriolla järjestetyssä toivekonsertissa joulukuussa 1942. Siiri Angerkoski lukee pakinaa Kiestingissä elokuussa 1941. Kiertue ”Aku Käyhkö” huvittamassa lentokentän henkilökuntaa Mikkelissä heinäkuussa 1941. Lapatossu viihdyttämässä poikia siellä jossain elokuussa 1941. MUSIIKKI Säkkijärven polkka pelasti Viipurin Kukapa ei tuntisi Säkkijärven polkkaa? Alunperin kolmeen Säkkijärven seudulla tehtyyn kansansävelmään tehty polkka oli kiinnostavassa roolissa myös jatkosodassa. Suomalaiset valtasivat Viipurin takaisin Neuvostoliitolta 29. elokuuta 1941. Heti valtauksen jälkeen kaupungissa alkoi tapahtua outoja räjähdyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että räjähdysten taustalla olivat radiomiinat, jotka oli viritetty laukaistavaksi tietyllä taajuudella. Miinat räjähtivät jouduttuaan resonanssiin, jos radiotaajuudella soitettiin tietty kolmisointu. Jokaisessa miinassa oli kolme äänirautaa, jotka värähtelivät tietyillä yksilöllisillä taajuuksilla. Vihollisen tavoitteen estämiseksi ruvettiin soittamaan Vili Vesterisen Säkkijärven polkkaa ilman taukoja, jotta vihollisen käyttämä kolmisointujen taajuus saatiin sekoitettua käyttökelvottomaksi. Yleisradion lähetinauto Viipurin valtauksen kunniaksi järjestetty paraati Pyöreän tornin edustalla 31.8.1941. Viipurissa toimi lähetyskeskuksena. Venäläiset alkoivat puolestaan lähettää jatkuvasti vahvalla lähettimellä kolmisointua. Suomalaisten vastaveto oli aloittaa Säkkijärven polkan soitto myös Helsingistä kolmisoinnun peittämiseksi. Säkkijärven polkan soittamista jatkettiin vuoden 1942 helmikuun alkuun asti, jotta kaikkien radiomiinojen paristot varmasti ehtivät tyhjentyä. Suomalaisten radiosota onnistui. Yhtään radiomiinaa ei räjähtänyt sen jälkeen kun polkansoitto alkoi. Säkkijärven polkkaa soitettiin katkeamattomasti noin 1 500 kertaa. HENGÄHDÄ HEILASSA! Meiltä löydät parhaat suomalaiset pientuottajat saman katon alta. Tervetuloa! KAUPPA - KAHVILA - RAVINTOLA Ma-To 10-18, Pe 10-19, La 10-16, Su 11-18 Arkut alk. 300,- Työmiehentie 35, 18200 Heinola Heinolan pohjoinen liittymä, 24 Muista seurata! Palvelut kotiin Kotihoito Kotisairaanho ito Ateriapalvelu Kotikuntoutus MEILLÄ KÄY MYÖS VETERAANIEN PALVELUSETELIT! Harjulan Setlementti ry www.harjulan.fi * 03 8725 130 SA-KUVA
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above