TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 33 Sotaretkellä oli hauskatkin hetkensä, mutta sota itsessään on Pentti Harjulan mielestä asia, jota pitää kaikin keinoin välttää. Veteraani: Pentti Harjula lähti sotaan 18-vuotiaana ja kotiutui sairaalasta juuri ennen 20-vuotispäiväänsä. Heinola Ari Viuhko Heinolalainen Pentti Harjula, 92, lähti palvelukseen 18-vuotiaana ”pojankloppina” Kymin pitäjästä, nykyisestä Kotkasta kevättalvella 1943. Aselaji oli tykistö, koulutuspaikka Riihimäki. –Porukka oli nuorta, aliupseerit iäkkäämpiä, mutta upseerit vain vähän meitä vanhempia. Koulutus kesti vajaat neljä kuukautta, ja sitten lähdettiin rintamalle. Osoite oli Syväri, kertoo Harjula. Harjulan yksikkö, 96 millimetrin kanuunoilla varustettu erillinen patteri, otti haltuunsa muualle siirtyneiden saksalaisten asemat Äänisestä Laatokkaan laskevan joen varrella Kuuttilahdessa. Saksalaisten hallussa rintamalohko oli ollut levoton, mutta hiljeni suomalaisten tultua. –Jotkut ihmettelivät ääneen, että miksihän me täällä ollaan, kun on niin hiljaista, kertoo Harjula. Nuorille miehille jäi aikaa huvitella uittamalla halon mittaisia ”tukkeja” kilpaa tela-ajoneuvojen suomaastoon jättämissä ”kanavissa”. Huvi sai äkkilopun jo neljä viikkoa ennen venäläisten suurhyökkäystä, 15. toukokuuta 1944. –Kilpailu oli hyvässä vauhdissa, kun kuului komento: ”Lähtö kahden tunnin kuluttua, täyspakkaukset, mitään ei jätetä”, muistelee Harjula. Tykkimiehet ehtivät ennen lähtöä vielä käväistä komentajansa, eversti Olavi Huhtalan, lämpimäksi jättämässä saunassa, mutta sitten oli aika hyvästellä tutuksi tullut Syväri. Patteri vetäytyi vihollista viivyttäen Laatokan itärantaa pohjoiseen. 29. kesäkuuta se oli ehtinyt yli Viteleenjoen, jonka sillan suomalaiset pioneerit olivat purkaneet. Venäläiset yrittivät rakentaa siltaa uudelleen, ja patteri tulitti työmaata. Tykin suuntauksen laskijaksi koulutettu Harjula joutui suorasuuntauksella ammuttaessa itse suuntaajaksi. –Minä olin suuntaamassa tykkiä työmaalle päin, kun sieltä tuli ammus noin kolmen metrin päähän männyn tyveen. Siitä minä VKT- Laatokka ASEMA VT-ASEMA sain sirpaleen, joka lopetti minun sotatoimeni, kertoo Harjula. Harjula vietti 600 päivän palvelusajastaan 149 päivää sotasairaalassa. Haava märki, paino laski ja lääkärit olivat jo huolissaan miehen selviytymisestä, mutta lopulta elämä voitti. Lapin sotaan toipilaan kunto ei kuitenkaan riittänyt, ja lääkäri totesi hänen palvelevan maataan paremmin osallistumalla jatkosodan rauhanehtojen täyttämiseen: Suomen oli supistettava asevoimansa rauhanajan vahvuuteen, ja Harjula sai kotiutuspaperit 24. marraskuuta 1944. Nuoresta miehestä oli tullut veteraani viikkoa ennen 20-vuotispäiväänsä. Sotavammasta toivuttuaan Harjula teki pitkän uran Kymin Uittoyhdistyksen palveluksessa. Vanhoille taistelupaikoilleen hän palasi vasta vajaat kymmenen vuotta sitten. –(Mannerheim-ristin ritari) Pentti Iisalon kanssa laulettiin Laatokan rannassa ”Laatokka, Karjalan meri, joka kuohuvi tuskissaan...”, muistelee Harjula. Maisema oli yhä tuttu, mutta muistot himmenneet. Muistajatkin ovat jo harvassa. Sotakokemus Päijäthämäläiset muistelevat sotavuosia. ”Koulutus kesti vajaat neljä kuukautta, ja sitten lähdettiin rintamalle. Osoite oli Syväri. Veteraani Pentti Harjula Talvisodan henki löytyisi vieläkin, uskoo veteraani Ari Viuhko Pentti Harjulan ikäluokalle rintamalle lähtö oli itsestään selvä velvollisuus, jota hän ei muista kenenkään lähipiirissään purnanneen. –Sen ajan nuorilla miehillä oli tuntemus, että sinne pitää mennä. Siellä olivat kaikki, monet olivat olleet jo monta vuotta, ja nuorempi väki ajatteli, että pitää meidänkin osamme hoitaa, muistelee Harjula. Talvisodan henki kesti jatkosodankin. Purnaus nousi Harjulan mukaan pintaan vasta sodan jälkeen, jos jollakulla siihen oli halua ja tarvetta. Nykypäivän Suomi on monessa suhteessa toinen, mutta Harjula luottaa siihen, että tosipaikan tullen suomalaiset pystyisivät yhä toimimaan samassa yksimielisyyden hengessä. –Kyllä minä uskon, että se löytyy, jos isänmaalla on todellinen tarve, sanoo Harjula. Laatokka Ääninen Imatra Syväri 100 km Kuuttilahti Suomalaisten puolustusasemat jatkosodassa Suomenlahti PÄÄASEMA Viipuri Leningrad SUOMI NEUVOSTOLIITTO Viteleenjoki GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA Tykkimiehen sota päättyi sirpaleeseen ARMI SALONEN
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above