14 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 Arkistopäällikkö Lasse Vihonen Lahden radio- ja tv-museossa. Museossa on mallinnus radiomastoista. Radioaseman tuhoaminen epäonnistui Tiedonvälitys: Pommeja putoili ohi, koska Neuvostoliiton koneissa oli huonot tähtäimet. Lahti Eija Kupiainen Lahden radiomastot ja lähetysasema olivat talvisodan alkaessa Neuvostoliiton näkökulmasta erityiskohde: Ne oli tarkoitus tuhota. Sodan alkaessa kaksi radiomastoa ja suurasema olivat vasta reilun kymmenen vuoden ikäisiä. Neuvostoliiton toive ei onneksi toteutunut, vaikka Lahti ja ympäristö saivat kokea useita ilmapommituksia. Lahden lähetysaseman historiaa on selvittänyt Yleisradion palveluksessa pitkään ollut arkistopäällikkö Lasse Vihonen. –Lähetysasema sai vain yhden osuman, tammikuussa 1940. Neuvostoliiton ilmavoimien pudottama lentopommi räjähti lähetysasemarakennuksen kattopalkeissa. Kattoa rikkoutui, samoin muutamia lähetinputkia meni rikki. Suuria vahinkoja ei tullut eikä henkilövahinkoja lainkaan. Lähetinasema korjattiin nopeasti ja se oli poissa käytöstä lopulta vain kymmenen päivän ajan. Kymmenen korjauspäivän ajan Vaasan lähetinasema otti tilapäisesti käyttöön Lahden lähetinaseman taajuuden. Yhteistyössä oli mukana myös Ruotsin Motalan lähetysasema. –Lahti ei siis vaiennut tyystin missään vaiheessa, Vihonen toteaa. Radiomastot eivät olleet ilmapommituksille helppo kohde. Kun mastoja katsoo maasta, ne ovat massiivisia ja korkeita rakennelmia, mutta ilmasta katsottuna ne ovat kaksi pientä pistettä. Osuminen ei ollut helppoa. –Venäläisissä pommikoneissa oli lisäksi huonot tähtäimet, Vihonen tietää. Talvisodan aikaan radiolähetyksiä yritettiin häiritä. Asialla olivat suomalaiset kommunistit. Nämä tunkeutuivat omine lupineen Lahden aalloille ja huutelivat lähetysten sekaan välihuutojaan. Propagandalla häiritseminen jatkui vielä jatkosodan aikana. –Vastapropagandan lähettäjänä tuli tuolloin tunnetuksi radioääni Jahvetti eli toimittaja Yrjö Kilpeläinen. Bolsevikki loikkasi taas Lahden radioaalloille, oli yksi Jahvetin kommenteista häirinnän tapahduttua. Jahvetti oli sodan aikaan siis Yleisradion palveluksessa. Hänestä tuli myöhemmin kansanedustaja. Radioaseman kunnossa pysyminen ja lähetysten lähettäminen olivat sodan aikaan tärkeitä paitsi uutisten lähettämisen, myös sodankäynnin kannalta. Informaatiosotaa käytiin jo talvisodan alkaessa, vaikka tuota termiä ei vielä käytetty. Jatkosodan aikaan radioasema saikin olla pitkät ajat rauhassa, sillä Neuvostoliitolla oli tärkeämpiäkin kohteita rintamilla ympäri Eurooppaa. Lahden radiolähetintä käytettiin apuna myös suomalaisten kaukopartiomiesten työssä. Partioille lähetettiin peitekielelle verhottuja salaisia viestejä. Saksan ja Suomen väliseen sotilasyhteistyöhönkin Lahden suurasema liittyi. –Kun saksalaisia pommikoneita SA-KUVA lensi yöllä kohti Leningradia, Lahden suurasema ja muutkin Suomen lähetinasemat lähettivät viestejä saksalaiskoneiden suunnistuslaitteisiin. Viestien perustella saksalaiskone pystyi paikantamaan sijaintinsa. –Viesti oli morsetusta eli piipitysääniä. Myöhemmin Vihonen kävi saksalaisissa arkistoissa, joista selvisi, että saksalaiset olivat ennen sodan alkua saaneet tietoonsa kaikkien Lahden radioasema Mastot on museoitu ■ Yleisradio perustettiin 1926. ■ Kuuluvuuden parantamiseksi tarvittiin voimakas radioasema ja sellainen päätettiin sijoittaa Lahteen. ■ Saksasta tilattiin kaksi 150 metriä korkeaa mastoa. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1927 ja mastot olivat valmiita jo myöhemmin samana vuonna. ■ Valmistuttuaan ne olivat korkeimmat rakennukset Suomessa. ■ Koelähetykset Lahdesta alkoivat vuonna 1928. ■ Lahden lähettämät ohjelmat kuuluivat Kuopioon ja Sortavalaan saakka. ■ Lahden suuraseman toiminta päättyi vuonna 1993. Tätä nykyä mastot ovat suojelukohde. suomalaisten radioasemien lähetystaajuudet. Tiedoille oli käyttöä, kun saksalaiskoneet tarvitsivat suunnistusapua. Lahden radioasemaan osunut pommi pudotettiin tammikuun 12. päivänä. Seuraavana päivänä pommi osui Radiomäen vieressä sijaitsevalle rautatieasemalle. Asemarakennuksesta sortui se nurkka, joka tätä nykyä osoittaa matkakeskuksen linja-autokatokseen päin. ”Lahti ei siis vaiennut tyystin missään vaiheessa. Arkistopäällikkö Lasse Vihonen SAMI KUUSIVIRTA Lahden radioaseman katto pommituksen jälkeen 12. tammikuuta 1940.
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above