TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 37 Lentokentät täplittivät Päijät-Hämettä Joel M. Vainonen Pyhäniemen jääkentän lisäksi Päijät-Hämeeseen tehtiin talvisodan aikana muitakin jääkenttiä. Välirauhan aikana valmistui useita maakenttiä jatkosodan tukikohdiksi. Pyhäniemen naapurissa Lahdessa oli lyhyen aikaa jäätukikohta. Tammikuussa 1940 siirtyi Joutsenosta neljä Fokker-hävittäjää suojaamaan kaupunkia ja radioasemaa pommituksilta. Jäätukikohta sijaitsi kaupungin moottorirannassa Vesijärven pohjukassa. Hävittäjät olivat lähtövalmiina rannassa satamaan johtavan ratapenkereen suojassa. Yhtä aikaa Pyhäniemen jääkentän kanssa helmikuussa 1940 ryhdyttiin tekemään jääkenttää Päijänteelle Padasjoelle. Kenttä sijaitsi Nyystölänlahdella kuusi kilometriä Padasjoen kirkonkylästä kaakkoon. Kenttää ei ehditty ottaa käyttöön ennen talvisodan rauhan tuloa. Padasjoen lentokentän rakentaminen alkoi talvisodan aikana Iso-Tarusjärven metsäalueista pakkolunastetuille maille. Kenttä valmistui välirauhan aikana. Kentän tehtävänä oli tukea Vesivehmaan lentokentän toimintaa suoja- ja varakenttänä. Jatkosodan aikana kentälle oli varsinaisesti sijoitettuna vain Lentolaivuen 14:nnen kolmannen laivueen kuusi Fokker C X-konetta. Vanhentuneina niitä ei käytetty kuin etupäässä tiedustelulentoihin. Hollolan Hälvälän kenttä valmistui niin ikään välirauhan aikana kesällä 1940. Jatkosodan alussa kenttä oli lyhyen ajan hävittäjälaivueiden käytössä. Sotavuosina Hollolan kenttä toimi lähinnä välilaskukenttänä. Vesivehmaalla toiminut Täydennyslentolaivue 35 käytti kenttää muun muassa tiedusteluharjoituksiin. Syyskuun 1944 välirauhan jälkeen kentälle siirtyi joksikin aikaa rintamalaivueita. Vesivehmaan lentokentän rakennustyöt alkoivat vuonna 1939 ja kenttä oli valmis kesällä 1940. Elokuussa kentälle siirtyi Lentolaivue 24, joka lensi uusilla ja ilmavoimien iskukykyisimmillä amerikkalaisilla Lentokentät Päijät-Hämeessä sotien aikana PADASJOKI Jääkenttä Lentokenttä ASIKKALA Pyhäniemen jääkenttä HOLLOLA Päijänne Vesivehmaan lentokenttä Jäätukikohta LAHTI Vääksy Vesijärvi Hälvälän lentokenttä 10 km GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA Brewstwer B-239-hävittäjillä. Laivueella oli 33 Brewsteriä. Suomi oli ostanut talvisodan aikana Yhdysvalloista 44 Brewsteriä, mutta ne eivät ehtineet mukaan talvisodan taisteluihin. Jatkosodan ensimmäisenä päivänä eli kesäkuun 25. päivänä 1941 Brewsterit nousivat Vesivehmaan kentältä ensimmäiselle torjuntalennolle kohti Vesivehmaata lähestyvää venäläistä pommikonepartiota. Pommittajat kääntyivät pommittamaan Heinolaa. Viikko jatkosodan alkamisen jälkeen Vesivehmaan Brewsterit siirtyivät lähemmäs sotatoimialuetta. Lentolaivue 24:n komentajan majuri Gustav Erik Magnussonin johdolla laivueesta tuli parhaiten menestynyt hävittäjälaivue jatkosodassa. Täydennyslentolaivue 35 toimi koko jatkosodan ajan Vesivehmaalla kouluttaen satoja uusia ohjaajia. Sodan lopulla Vesivehmaalla nähtiin myös pommikoneita. Syyskuun alussa 1944 kentälle siirtyi Pommituslentolaivue 48:n yhdeksän Bristol Blenheimpommikonetta ja sotasaaliiksi saatu Petljakov Pe-2-syöksypommittaja. Laivue viipyi Vesivehmaalla viikon verran ja siirtyi Lapin sodan alussa suomalaisten käytössä oleville kentille. Pyhäniemi Vesijärvi Kutajärvi Pyhäniemen jääkenttä Hollolan kk Kirkonlahti HOLLOLA LAHTI 1 km GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA Kiitoradat Koneiden sijainti Pyhäniemen kartano poikkeuksellinen kylmä, Hollolassakin pakkasta oli parhaimmillaan/ pahimmillaan yli 30 astetta. Pyhäniemeen tuli myös suuri joukko ulkomaalaisia vapaaehtoisia lentäjiä ja kenttähenkilökuntaa, jotka edustivat kymmentä kansallisuutta. Kartanon tytär Aino Pätiälä on muistellut kartanon salin pianolla soitetun jazzia. Italialaisten vapaaehtoisten mukanaan tuomista raaka-aineista valmistamat eksoottiset ateriat ovat myös jääneet kartanon nuoren tyttären mieleen. Tammikuussa 1940 perustetun Lentolaivue 22:n koneiksi oli tarkoitettu Yhdysvalloista ostetut Brewster B-239-hävittäjät. Ruotsissa kokoonpantavina olleet Brewsterit noudettiin maaliskuusta alkaen, mutta koneet eivät ehtineet talvisodan sotatoimiin. Muilla koneilla lentäminen oli vilkasta. Helmi-maaliskuussa Ruotsista noudetuilla uusilla Fiat-hävittäjillä lennettiin torjuntalentoja ja koulutettiin uusia hävittäjälentäjiä. Lentolaivue 28 sai helmikuussa uusia Moranekoneita Ruotsista ja toimi sodan lopulla Utin Haukkajärven jääkentältä ja Pyhäniemestä. Talvisodan loppuvaiheessa valmistautuivat sotalentoihin myös Suomeen saapuneet englantilaiset Hurricane-hävittäjät. Pyhäniemen jäätukikohdassa oli talvisodan loppuvaiheessa 30 uudenaikaista hävittäjää. Vastaavaa hävittäjien keskittymää ei ollut missään muualla Suomessa, summaa Ahti Salonen teoksessaan Jäätukikohdan talvisota Hollolan Pyhäniemessä. Jäätukikohdan toiminnan vilkkautta kuvaa se, että maaliskuun alusta rauhan tuloon maaliskuun 13. päivänä välisenä aikana tukikohdasta suoritettiin 320 lentoa. Pyhäniemen kartanossa paljastettiin vuonna 1990 Lahden Ilmasillan luovuttama muistoreliefi ”Talvisodan siivet”. ”Tämä taideteos on tehty täällä talvisodan aikana 1940 perustetun Lentolaivue 22:n ja täällä toimineiden muidenkin laivueiden muistoksi”, taiteilija Heikki Marttilan tekemän reliefi n luovutuskirjassa todetaan. ● Lähteet: Markku Ollisen haastattelu; Ahti Saarinen: Jäätukikohdan talvisota Hollolan Pyhäniemessä; Ahti Saarinen: Päijät-Hämeen sotilaskentät; Risto Pajari: Talvisota ilmassa. Lentäjiä kuvattuna Pyhäniemen kartanolla maaliskuussa 1940. SA-KUVA SA-KUVA Jäätukikohdassa oli enimmillään kolmisenkymmentä hävittäjää. KATJA LUOMA
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above