TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 39 SA-KUVA Haavoittunutta autetaan junaan heinäkuussa 1941. Peräti 45 000 haavoittunutta hoidettiin Lahden seudulla. Neljännes haavoittuneista kulki Lahden seudun kautta 8. sotasairaala: Sairaalan osastoja oli sijoitettuna erityisesti kouluille ja kunnalliskoteihin eri puolille Päijät-Hämettä. Leila Mehto Lahti tuli sotien aikaan tutuksi monelle haavoittuneelle sotilaalle. Jatkosodan aikana Suomessa oli enimmillään viitisenkymmentä sotasairaalaa, niistä suurin eli 8. Sotasairaala toimi Lahden seudulla. Jatkosodan aikana 8. Sotasairaalan kautta kulki noin 45000 potilasta eli neljännes kaikista haavoittuneista. 8. Sotasairaala perustettiin jo ennen talvisotaa, ylimääräisten kertausharjoitusten aikaan lokakuussa 1939. Päällikkölääkäriksi määrättiin Lahden kunnallissairaalan ylilääkäri Heikki Nyyssölä. Alkuvaiheessa reserviläisten poliklinikkoina toimivat Tampereen Rykmentin sairaala Hennalan varuskunnassa sekä Lahden kunnallissairaalan poliklinikka. Sairaalassa oli talvisodan aikaan enimmillään viisi osastoa, ja niissä 1413 sairaansijaa. Osastot sijaitsivat lahtelaiskouluissa sekä Urheiluopistolla Heinolan Vierumäellä ja Salpausselän parantolassa Nastolassa. Lahden pommituksissa sotasairaalan osastoista kärsi eniten Läntinen kansakoulu, jota pommitettiin kaksi kertaa. Pommituksissa kuoli yhteensä kuusi henkilöä, ja koulun käyttö sairaalana oli lopetettava rakennuksen vaurioiden takia maaliskuussa 1940. 8. Sotasairaalan toiminta päättyi toukokuun lopussa 1940. Toiminta käynnistettiin uudelleen reilussa kolmessa viikossa kesä– heinäkuussa 1941. 8. Sotasairaalassa oli enimmillään yli 3200 sairaansijaa ja noin 1200 työntekijää. Sairaalassa oli viisitoista osastoa sekä veripalvelu ja alkoholistiosasto. Asemasotavaiheessa osastoja supistettiin tilanteen salliessa, ja esimerkiksi Lahden Lyseo oli välillä koulukäytössä. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 tykkien jyske kuului Lahteen asti, sairaalan valmiutta nostettiin ja Lyseo muutettiin jälleen kirurgiseksi osastoksi. Jatkosodan aikana sairaalassa hoidettiin koko ajan myös siviilipotilaita. Sotasairaalan ansiosta Lahden ja ympäristökuntien asukkaat pääsivät ensimmäistä kertaa kotiseudullaan erikoislääkärien hoitoon. 8. Sotasairaala lakkautettiin marraskuun lopussa 1944 ja siitä muodostettiin Keskussotilassairaala 2 (KSS 2), joka korvasi pysyvästi menetetyn Viipurin Sotilassairaalan. KSS 2:n toiminta vakinaistui syyskuun alussa 1946 ja sairaala siirtyi Hennalan kasarmialueelle. Kirjailija Kalle Päätalo mainitsee romaanissaan Tuulessa ja tuiskussa myös 8. Sotasairaalan. Päätalo oli hoidettavana Lahden tyttölyseoon sijoitetulla iho- ja sukupuolitautien osastolla. ● Asiantuntijana: Everstiluutnantti evp., Lahti-opas Seppo Toivonen ● Lähde: Arnold Forsius: Sota- ja sotilassairaalat Lahdessa 1939–1945 (Sotiemme veteraanien Lahden piirin Jouluviestissä 2012). 8. Sotasairaalan osastot Os. 1 Lahden Lyseo: 320 A-kirurgista sairaansijaa Os. 2 Lahden Kansanopisto: 260 kirurgista sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaansijaa ja sotavammapoliklinikka, myöhemmin myös sairaalan esikunta Os. 3 Viipurin Diakonissalaitoksen sairaalan silmätautien osasto Lahdessa Os. 4 Möysän kansakoulu Lahdessa: 200 kirurgian ja sisätautien sairaansijaa Os. 5 Vierumäen Urheiluopisto: 500 A-kirurgista sairaansijaa sekä synnytys- ja naistentautien osasto Os. 6 Heinolan seminaari ja kylpylaitos: 350 kirurgista sairaansijaa Os. 7 Salpausselän parantola Nastolassa: 300 kirurgista sairaansijaa Os. 8 Kärkölän kunnalliskoti: 100 kirurgista sairaansijaa Os. 9 Tapanilan kunnalliskoti Lahdessa: 100 sisätautisairaansijaa Os. 10 Kujalan maatalousoppilaitos (myöhemmin siirrettynä Ahtialan maamieskouluun): 100 kulkutautisairaansijaa Os. 11 Nastolan kunnalliskoti: 50 sisätautisairaansijaa Os. 12 Orimattilan emäntäkoulu ja kirkonkylän kansakoulu: 230 sisätautisairaansijaa Os. 13 Padasjoen kunnalliskoti: 150 sisätautisairaansijaa Os. 14 Lahden Tyttölyseo: 200 iho- ja sukupuolitautien sairaansijaa Lahden Kartanon kansakoulu eli nykyinen historiallinen museo: veripalvelu Lapinjärvellä toimi 150-paikkainen alkoholistiosasto LÄHDE: ARNOLD FORSIUS: SOTA- JA SOTILASSAIRAALAT LAHDESSA 1939–1945 SA-KUVA HÄMEEN RYKMENTIN KUVA-ARKISTO SA-KUVA
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above