22 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 Asikkala ja Hollola pitäjien kärkipäässä Armeijan rivissä enimmillään yli 60 000 siviilihevosta Pakko-otot Lahti Teksti: Matti Hilska Kuvat: SA-kuva Suomen joutuessa talvisotaan maata puolustamaan lähti varsinainen talonpoikaisarmeija. Miltei kaikki, millä rintamalla ammuttiin, mitä ammuttiin, syötiin ja muuten kulutettiin, kulki hevosvetoisesti. Hevoset tulivat sieltä, mistä miehetkin eli reservistä. Asikkala ja Hollola olivat mahtipitäjiä, kun lasketaan sotatoimiin lähteneet hevoset. Suomenhevosen määrätietoinen jalostustyö oli käynnistynyt vuonna 1907 ja tavoitteena oli nimenomaan hyvä työhevonen. Sellainen, mikä jaksaa niin raskaissa pelto- kuin tukkitöissäkin. Talvisodan alkaessa Suomessa oli noin 386000 hevosta, varsat mukaan lukien. Kun armeijalla itsellään oli noin 4700 hevosta, tarvittiin lisää yli 60000. Kun yhdessä jalkaväkirykmentissä oli noin 3600 miestä, oli vahvuudessa 500 hevosta. Ratsurykmentin miesvahvuus oli noin 850, joista ratsuilla liikkui noin 500. Vetohevosiakin oli toistasataa. Kenttätykistössä tarve oli vielä suurempi. 36-tykkisessä tykistörykmentissä tarvittiin yli 1300 hevosta. Raskaimpien, yli kolmetonnisten tykkien eteen oli valjastettu neljä vetoparia hevosia eikä sekään aina riittänyt Karjalan mäkisillä kunnailla. Määrävahvuisessa divisioonassa oli 15000 miestä, mutta 3500– 5000 hevosta. Moottoriajoneuvoja oli käytössä reilut 120. Hämeen Ratsurykmentti matkalla etulinjaan Ilomantsissa ja sieltä syvemmälle Korpi-Karjalaan.
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above