36 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 Lentotukikohta Pyhäniemen jäiltä vihollista vastaan Kartano oli talvisodassa keskeinen tukikohta kymmenine hävittäjäkoneineen. Hollola Joel M. Vainonen Sumun seasta ilmestynyt joutsenpariskunta laskeutui törähdysten saattelemana sulavasti Vesijärven jäälle Pyhäniemenlahdella Hollolassa. –Pariskuntahan laskeutui juuri samalle kohdalle, johon talvisodan aikana oli aurattu Pyhäniemen lentotukikohdan jääkentän pääkiitorata, havainnoi rannalla seisova Pyhäniemen kartanon tilanhoitaja, ”pehtoori” Markku Ollinen. Pyhäniemessä oli talvisodan aikana kotirintaman suurin lentotukikohta. Sodan loppuvaiheessa jäätukikohdassa oli kolmisenkymmentä hävittäjää ja henkilökuntaa liki puolentuhatta. Tukikohdan keskus oli Pyhäniemen kartano. Pyhäniemeä isännöi Lentolaivue 22. Talvisodan syttyessä maakenttiä oli vähän ja ne sijaitsivat osin väärissä paikoissa. Maakentät olivat vihollisen tiedossa. Jääkentät pystyttiin salamaan helpommin ja ne muodostuivatkin lentotoiminnan kannalta sodan aikana keskeisiksi. Pyhäniemen jäätukikohtakaan ei paljastunut viholliselle. Maa- ja jääkentät muodostivat Salpausselkää noudattelevan pitkän lentokenttien ketjun. Kentiltä toimivat hävittäjät torjuivat menetyksellisesti selustayhteyksiin ja siviilikohteisiin suuntautuneita pommituksia. Myös rynnäkkölennot sodan loppuvaiheessa Viipurinlahden yli hyökkääviä vihollisjoukkoja vastaan olivat tuloksekkaita. Pyhäniemi sijaitsi strategisesti sopivalla etäisyydellä eteläisen Suomen ja rannikkoalueen torjunnan kannalta. –Lahden merkitystä korosti se, että Lahden kautta kulki elintärkeä rata ja Lahdessa sijaitsi yleisradioasema, Ollinen muistuttaa. Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n (KGB:n edeltäjän) päällikkö Lavrenti Berija oli ottanut Lahden radioaseman hampaisiinsa. Hän vaati, että ”oli välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin suomalaisen neuvostovastaisen radioaseman toiminnan lopettamiseksi”. Radioasemaa pommitettiinkin useaan otteeseen. Vasta tammikuun 12. päivänä 1940 matalalennossa tulleet pommittajat saivat osuman. Radioaseman toiminta hiljeni, mutta vain kymmeneksi päiväksi. Pyhäniemen jääkenttien rakentamiseen ryhdyttiin vuoden 1940 alussa. Jääkiitotiet ja lentokoneiden rullaustiet jyrättiin, samoin rannat, joille koneet sijoitettiin. Jääkenttätukikohta oli valmis helmikuussa. Pääosa koneista sijoitettiin Pyhäniemenlahden itärannalle. Päivystävät koneet olivat Kotomäen pohjoiskärjen itäpuolella. –On puhuttu viidestä kolmeen jääkiitotiestä. Tietojeni mukaan kiitoteitä oli kolme. Pääkiitotie oli Pyhäniemenlahdella Pölkynsalmen suuntaan, Ollinen kertoo. –Kartanon isäntä Paavo Pätiälä oli todellinen patriootti ja hän piti kaikella tavalla huolta tukikohdan henkilökunnasta, jota oli sodan loppuvaiheessa 400–500, Ollinen korostaa. Lentäjät asuivat kartanon päärakennuksessa. Muu henkilöstö asui kartanon muissa rakennuksissa ja lähiseudulla. Puimala- ja kuivurirakennuksessa oli ”Pomola”, jossa sijaitsivat toimisto ja viestikeskus sekä ammusvarasto. Muonituksessa oli mukana myös läheinen Messilän kartano. Saunat lämpenivät jatkuvasti. Talvisodan talvi oli ”Pyhäniemen jäätukikohta ei paljastunut viholliselle”, kertoo kartanon tilanhoitaja Markku Ollinen. ”Merkitystä korosti se, että Lahden kautta kulki elintärkeä rata ja Lahdessa sijaitsi yleisradioasema. Markku Ollinen.
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above