TORSTAINA 27.4.2017 VETERAANILEHTI 31 SAMI KUUSIVIRTA ”Kun suurhyökkäys alkoi, ajattelin, että toivottavasti ei enää tulisi sotia. Jukka Simola ”Kun suurhyökkäys alkoi, ajattelin, että toivottavasti ei enää tulisi sotia. Pahinta oli, kun kavereita kaatui”, muistelee 17-vuotiaana rintamalle joutunut Jukka Simola. Veteraani: Jukka Simola sanoo, että sodan jälkeen veteraanit tunsivat olevansa roskasakkia. Suomalaisten puolustusasemat jatkosodassa 50 km Suomenlahti Laatokka Vuoksi VKTASEMA Imatra Kivennapa PÄÄASEMA VT-ASEMA Viipuri Leningrad SUOMI NEUVOSTOLIITTO Vanha raja Vaskisavota Vuosalmi GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA Nuorimmat taistelivat etulinjassa Leila Mehto Suomen armeijan koostumus muuttui sotavuosien kuluessa. Talvisodassa ja kesällä 1941 sotilaiden suuri enemmistö oli syntynyt ennen itsenäistymistä, osa jo 1800-luvulla. Vuoden 1942 alkupuolella joukoista kotiutettiin kymmenkunta vanhinta ikäluokkaa siviilitöihinsä. Asemasodan aikana iäkkäämpiä sotilaita siirrettiin eri tehtäviin takalinjoille tai kotiseuduille. Vaarallisimpiin etulinjan jalkaväki-, konekivääri- ja jääkärikomppanioihin koottiin nuorimmat aikuisikäluokat. Esimerkiksi IV Armeijakunnassa toukokuussa 1944 tehdyn ”Enemmistö haavoittuneista oli naimattomia nuorukaisia. laskelman mukaan 55 prosenttia jalkaväestä oli 24-vuotiaita tai tätä nuorempia. Täydennyksenä rintamajoukkoihin lähetettiin nuoria miehiä, jotka olivat saaneet lyhimmillään vain kahden kuukauden koulutuksen. Nuorimpien ikäluokkien sijoittaminen etulinjoille näkyy myös haavoittumistilastoissa. Talvisodassa ja vuoden 1941 hyökkäysvaiheessa iältään tyypillisin haavoittunut suomalaissotilas oli 26-vuotias, kesään 1944 tullessa mediaani-ikä oli laskenut 23 vuoteen. Koko sodan ajan suuri enemmistö haavoittuneista oli naimattomia nuorukaisia; kesällä 1944 enää alle neljännes haavoittuneista oli naimisissa. Vuonna 1926 syntyneet olivat nuorin ikäluokka, jonka edustajia joutui taistelemaan jatkosodassa. Koko ikäluokka kutsuttiin palvelukseen vuoden 1944 aikana. Sotatoimialueella heitä palveli lähinnä tykistössä. Suurin osa vuoden 1926 ikäluokasta pysyi koulutuskeskuksissa kotiuttamiseen saakka. Suomalaisten vetäytymisen takia koulutuskeskuksia siirrettiin kauemmaksi rintamasta. Esimerkiksi Lappeenrannassa toiminut Jalkaväen koulutuskeskus 3 siirrettiin Hämeenlinnaan samoihin aikoihin kun Viipuri menetettiin. Kaikista nuorimpia eli vuonna 1926 syntyneitä sotilaita menehtyi jatkosodan aikana noin 290. Vuoden 1926 ikäluokka kutsuttiin sodan jälkeen uudelleen asepalvelukseen, alkupuolella syntyneet lokakuussa 1945 ja loppupuolella syntyneet keväällä 1946. ● Lähteet: Tutkija Tapio Nurmisen sekä tutkija Ville Kivimäen haastattelut; Ville Kivimäki ja Anssi Männistö: Sodan särkemä arki. WSOY 2016. Kiitämme sotiemme veteraaneja arvokkaasta työstä isänmaan hyväksi. Miltä tuntuisi olla tyytyväinen pankkiasiakas? Tervetuloa keskustelemaan kanssamme pankki- ja sijoituspalveluista. äsi ! Handelsbanken Lahti Askonkatu 9 E, 3. krs puh. 010 444 3780* Vapaudenkatu 12 puh. 010 444 3020* *0,0835 e/puh. + 0,1209 e/min. Leivomme päiväsi paremmaksi! Leivottu 100% suomalaisesta viljasta rintamallakin. Sain komennuksen Lahteen Hämeen Ratsurykmenttiin, jossa palvelin asevelvollisuuteni loppuun. Sodan muistot alkoivat haalistua, kun elämään tuli uusia tärkeitä asioita. –Olin sikäli hyvässä asemassa, että menin kihloihin joulukuussa 1945 ja naimisiin 1946. Perheen perustamisvaiheessa ei ehtinyt enää ajatella sotia, tuli asuntomurheita ja muita. Koska en ollut naimisissa vielä sodan aikaan, emme saaneet tonttia tai kodinperustamislainaa. Kauppaopiston luokkakavereina oli muitakin sodankäyneitä miehiä, osa jopa samassa yksikössä palvelleita. Yhteydenpito heidän kanssaan oli tärkeää. –Heidän kanssaan muisteltiin ja oli helppo jutella. Jäihän sodasta mukaviakin muistoja. Oli henkilökohtaisia sattumuksia ja korsussa kerrottuja kotiasioita. Kaikki Lahtipassi-edut osoitteessa ESS.fi/lahtipassi
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above