10 VETERAANILEHTI TORSTAINA 27.4.2017 8 kysymystä Korjausrakennusta, asuntopulaa ja säännöstelyä Miten sota vaikutti Lahden talouteen? Leila Mehto 1Millaisessa kunnossa Lahden talous oli ennen sotia? Lahti eli 1930-luvulla voimakasta nousukautta. Kaupunkiin liitettiin uusia alueita vuonna 1933, ja väkiluku lisääntyi ennen sotia peräti kuudellatuhannella hengellä. Kaupungissa oli vireää talo-, puu- ja metalliteollisuutta ja esimerkiksi Sopenkorven teollisuusaluetta alettiin voimakkaasti kehittää. 2Miten talvisota koetteli Lahden talouselämää? Talvisota näkyi Lahdessa erityisesti ilmapommituksina, jotka häiritsivät jokapäiväistä elämää. Lahtea pommitettiin talvisodan aikana 21 kertaa. Kaupungissa tuhoutui tai vaurioitui kaikkiaan 239 rakennusta. Vahinkojen korvaaminen maksoi kymmeniä miljoonia markkoja. Talvisodan aikana teollisuuslaitosten raaka-ainevarat ja käyttövoima riittivät vielä talouselämän tarpeisiin. Myöskään kaupan alalla säännöstely ja tavarapula eivät vielä talvisodan aikana näkyneet täydessä laajuudessaan. 3Lahdessa oli paljon puusepänteollisuutta? Miten talvisota vaikutti siihen? Lahden teollisuuslaitoksista suurimman vahingon kärsi Asko, jonka huonekaluvarasto tuhoutui pommituksissa tammi- ja helmikuussa 1940. Osa Askon tehtaasta otettiin majoituskäyttöön. Sota vaikutti muutenkin negatiivisesti puusepänteollisuuteen, kun ihmiset eivät enää ostaneet kalliita huonekaluja. Välirauhan aikana kysyntä elpyi, mutta taloudellisesti köyhät ajat rajoittivat edelleen huonekalujen menekkiä. 4Miten jatkosodan alkaminen näkyi Lahden teollisuudessa? Lahden teollisuudesta iso osa oli vientiteollisuutta, ja se joutui viennin tyrehdyttyä vähentämään tuotantoaan dramaattisesti. Toisaalta sotavuosina sodankäyntiin käytettiin varoja enemmän kuin vuotuisen kansantuotteen verran ja myös Lahden teollisuuslaitokset joutuivat palvelemaan sodankäyntiä monella tavalla. Lahtelaisyrityksistä Lahden Rautateollisuus Oy saatettiin keskeisimmin sotatalouden osaksi. Esimerkiksi Asko teki tuotteita Puolustusvoimille, mutta lisäksi huonekaluja. Askon tuotantoa pystyttiin myös kehittämään ja konekantaa uusimaan. 5Mitkä muut lahtelaisyritykset olivat mukana sotatarviketuotannossa? Esimerkiksi Lahden Saha ja sen yhteyteen rakennettu laatikkotehdas valmistivat puusepäntuotteita armeijan tarpeisiin. Sittemmin se valmisti myös puutaloja ja parakkeja Saksaan. Fennia Faneri Oy valmisti vaneria, josta tehtiin myös sotatarvikkeita. Esko Järvinen oli avannut suksitehtaansa vuonna 1939, ja sota-aikaan tehdas tuotti hiihtovarusteita rintamalle. Alun perin viipurilainen Starckjohann muutti Lahteen 1940, ja se toimitti monenlaisia tuotteita armeijan tarpeisiin. 6Miten sota näkyi kaupunkilaisten päivittäisessä taloudessa? Elintarvikkeiden määrä väheni ja niiden säännöstely alkoi jo ennen talvisotaa. Ensimmäiset säännöstellyt tuotteet olivat sokeri ja kahvi. 1940 säännöstelyn piiriin tulivat leipävilja, maitotuotteet, tekstiilit, liha ja ravintorasvat. Jatkosodan aikana säännöstely monipuolistui entisestään. Ympäröivän tuottoisan maaseudun ansiosta elintarviketilanne ei Lahdessa missään vaiheessa muodostunut ylivoimaisen kireäksi. Puutetta tuli polttoaineesta, ja puiden hakkuuta polttoaineeksi lisättiin talkootöillä. Säännöstely jatkui tiettyjen tuotteiden osalta vuoteen 1954. 7Lahteen tuli paljon evakkoja Karjalasta. Miten tämä näkyi kaupungin talouselämässä? Karjalaisia tuli Lahteen vuosina 1939–1950 noin 10000 henkeä. Karjalaiset vilkastuttivat kaupungin talouselämää sekä kuluttajina että yrittäjinä. Pelkästään Viipurista siirtyi Lahteen 119 kauppaliikettä, 18 teollisuuslaitosta, 43 käsityöläisliikettä sekä 160 palveluammatin harjoittajaa. Osa näistä yrityksistä siirtyi Lahdesta edelleen muualle. 8Millainen kaupunki Lahti oli sodan jälkeen? Lahti oli tyypillinen suomalainen teollisuus- ja kauppakaupunki. Kaupunki oli kasvanut voimakkaasti, mutta kääntöpuolena oli yleinen asuntopula. Talojen rakentamista häiritsi pula puutavarasta ja muista rakennustarvikkeista. Lahdessa harkittiin jopa luvan anomista siihen, että kaupunkiin ei olisi enää otettu uusia asukkaita. Raaka-aineiden puute häiritsi myös teollisuutta. Vientiteollisuuden mahdollisuuksia ulkomaankauppaan rajoitti suuri sotakorvausvaade. ● Asiantuntijana: Historiantutkija, fi losofi an maisteri Marja Huovila Lahden kaupunginmuseolta. ● Lähteet: Teppo Vihola: Lahden historia 3. Lahden talouselämän historia, Gummerus 1996; Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944–1952. Maa, joka maksoi velkansa. Alfamer 2012; Sari Kainulainen ja Päivi Vickholm: Asko. Huonekaluja Lahdesta. Lahden kaupunginmuseo 2016. Lahtelaisyritysten työntekijämääriä vuosina 1938 ja 1950 Lahden suurimpien teollisuusyritysten Lahdessa sijaitsevien tuotantolaitosten keskimääräisiä työntekijämääriä vuosina 1938 ja 1950. Toiminimi (perustamisvuosi) Fennia Faneriosakeyhtiö (1925) Lahden Saha Osakeyhtiö (1869) Tornator oy (Enso-Gutzeit oy) (1887) V. Luhtanen oy (1928) Asko-Avonius oy (Askon Tehtaat oy) (1918) Lahden Rautateollisuus oy (1908) Kauppiaitten Keskusk. (Kesko oy), Paitat. (1936) Lahden Paita oy (1900) Lahden Lasitehdas (1923) Kutomo ja Neulomo oy (1937) Ab Pallas (1905) Lahden Saapas- ja Lapikast. oy (Mono oy) (1926) Oy Paitavalmiste (1934) Naisten Pukimo (Naisten Pukutehdas) (1919) Oy Mallasjuoma (1912) Pyörä- ja Puuteollisuus oy (1918) Huonekalutehdas Häkli oy (1925) Huonekaluliike Mikko Nupponen (1918) Uusi Paita- ja Esiliinatehdas (Evald Virtanen oy) (1936) Oy Niemen Saha (1899) UPO oy (1938) Joutjärvi oy (1938) Esan Kirjapaino (1914) Hj. Tuomisen Pukutehdas (1921) Esko Järvinen oy (1939) Yhteensä 1938 844 461 355 307 297 277 244 213 210 148 139 134 134 121 113 109 108 105 80 79 39 - 46 49 - 4 612 1950 546 602 613 260 573 315 180 112 207 196 102 181 52 225 190 100 130 46 51 56 510 338 140 132 102 5 959 GRAFIIKKA: JANI KERONEN, LÄHDE: ERKKI PIHKALA: LAHDEN TALOUSELÄMÄ (LAHDEN HISTORIA 1980) ”Talvisodan aikana teollisuuslaitosten raaka-ainevarat ja käyttövoima riittivät vielä talouselämän tarpeisiin.
Veteraanilehti | 27.4.2017
To see the actual publication please follow the link above