” Jäsenellä on oikeus vaikuttaa
menettelyn kulkuun ehdottamalla
esimerkiksi
taukoa kokouksen aikana
tai käsittelyn jatkamista myöhemmin
toisessa kokouksessa.”
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 53
A
heikentää työntekijän lain tuomaa suojaa. On muistetta-va,
että toimikuntaa koskevien säännösten taustalla on
heikomman osapuolen suojaa korostava työoikeudelli-nen
periaate. Samasta syystä puheenjohtaja ei myös-kään
voi kieltäytyä ”virallisen” äänestyksen järjestämi-sestä,
jos toimikunnan jäsen sitä esittää.
Toimikunnan on aina tehtävä päätös eli ilmaistava
kantansa ja annettava suositus työnantajan lopullisen
päätöksen pohjaksi. Vasta, kun päätös on tehty ja
kirjattu mahdollisine eriävine mielipiteineen pöytäkir-jaan,
on toimikuntamenettely päättynyt ja puheenjohta-ja
täyttänyt lain mukaisen ja rangaistussäännöllä
vahvistetun velvollisuutensa. Päätöstä on arvioitava
myös toimikunnan jäsenen näkökulmasta: miten hän
tietää, onko tarvetta esittää eriävä mielipide, jos
toimikunnan päätöksen sisältö ei ole selvillä?
Rikosepäilyä tutkittaessa korostuu tapahtumien
kulun selvittäminen ja dokumentointi, koska rikosasiois-sa
lopullisen päätöksen tekee poliisi, syyttäjä tai
tuomioistuin. Toimikunta voi myös pohtia, mihin
toimenpiteisiin aluksella on ryhdyttävä, jotta epäillyn
luovuttaminen poliisille ja rikoksen jatkotutkinta eivät
vaarannu tai ettei epäilty aiheuta vaaraa tai haittaa
itselleen tai muille aluksella. MTSL 13:18 mukaan
päälliköllä on oikeus käyttää tarpeellisia ja puolustetta-via
voimakeinoja järjestyksen ylläpitämiseksi ottaen
huomioon vastarinnan vaarallisuus ja tilanne muuten-kin.
Päällikkö on myös velvollinen huolehtimaan, ettei
rikoksesta epäilty poistu aluksesta ja jos tarpeen, häntä
voidaan pitää säilössä ennen luovuttamista poliisiviran-omaisille.
Usein rikosepäilyn yhteydessä tapahtunutta
tekoa käsitellään myös työsuhteen päättämisperusteena.
4.8 PÖYTÄKIRJA
Pöytäkirjaan on merkittävä tutkimuksissa ja kuuluste-luissa
esiin tulleet merkitykselliset seikat ja laivatoimi-kunnan
päätös mahdollisine eriävine mielipiteineen.
Suositusluontoisuudestaan huolimatta päätöksen tulee
olla selkeä ja sisällöllisesti ristiriidaton. Kohdassa 5
selostetussa korkeimman oikeuden tapauksessa
laivatoimikunnan pöytäkirjaan oli merkitty päätös, joka
ei ristiriitaisuutensa takia ollut suoraan työnantajan
toteutettavissa.
Aiemmin pöytäkirjana käytettiin merenkulkuviran-omaisen
vahvistamaa lomaketta, josta aikojen kuluessa
laadittiin kaksikin versiota. Nykyisin varustamot
käyttävät omia, lomakkeiden pohjalta tehtyjä sähköisiä
kaavakkeita tai vapaamuotoisia, omassa käytännössä
muokkautuneita pöytäkirjamalleja. Kaikki nämä ovat
käypiä vaihtoehtoja.
Kieli, jota käytetään toimikunnan kokouksessa ja
pöytäkirjassa, on lähtökohtaisesti suomalaisilla aluksil-la
perustuslain mukaisesti joko suomen tai ruotsin kieli
ja niistä työntekijän äidinkieli. Toimikunta voi käyttää
merilain ja alusturvallisuuslain mukaista aluksen kieltä
(yleensä englanti), jos tutkittava hyväksyy tämän.
Pöytäkirja voidaan laatia eri kielellä kuin mitä kokouk-sessa
käytetty kieli, jos se sopii tutkittavalle. On erittäin
tärkeää tutkittavan oikeusturvan ja asian mahdollisen
riitauttamisen kannalta, että hän osaa ja ymmärtää
kieltä, jota toimikunnassa käytetään. Tarvittaessa
pöytäkirjasta voidaan tehdä käännös aluksen kielelle.
Laivapäiväkirjamerkintä voidaan sen sijaan aina tehdä
päiväkirjan kielellä.
Pöytäkirjan vahvistavat ja sen oikeellisuuden
todistavat toimikunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet
allekirjoituksillaan. Toimikunnan jäsenelle on oikeus ja
jopa velvollisuus jättää pöytäkirja allekirjoittamatta, jos
hän esimerkiksi katsoo, että asian käsittely on edelleen
kesken, koska asiassa saatu selvitys on puutteellinen,
että käsittelyn aikana on syntynyt vahva olettama, että
työnantaja on jo tehnyt asiassa lopullisen päätöksen,
että menettelyä rasittaa jokin muu virhe tai että häneltä
on evätty oikeus eriävän mielipiteen kirjaamiseen
pöytäkirjaan.
Pöytäkirjaan voidaan tarvittaessa liittää esimerkiksi
menettelyssä käsiteltyjä asiakirjoja tai erilliselle
asiakirjalle laadittu eriävä mielipide. Kokouksista ja
käsitellystä asiaista on tehtävä merkintä laivapäiväkir-jaan
ja alkuperäinen pöytäkirja on aina säilytettävä
laivapäiväkirjan erillisenä liitteenä. Pöytäkirjasta on
viivytyksettä annettava jäljennös sekä työnantajalle
että työntekijälle. Tästä huolehtii puheenjohtaja.
Käytännössä on valitettavasti esiintynyt tapauksia,
joissa puheenjohtaja ei ole katsonut tarpeelliseksi, että
toimikunta ylipäätään tekee päätöksen tai että se
kirjataan toimikunnan pöytäkirjaan. Tätä on perusteltu
esimerkiksi sillä, että lopullisen päätöksen asiassa
tekee joka tapauksessa työnantajan edustaja, joka on
joku muu kuin aluksen päällikkö. Tämä aiheuttaa muun
muassa sen, että toimikunnan jäsen, joka on ollut
keskusteluissa eri mieltä, ei voi varmuudella tietää,
onko asiassa aihetta antaa eriävä mielipide ja jos on,
niin minkälainen. Näissä tilanteissa toimikunnan jäsen
voi vaatia, jos puheenjohtaja huomautuksestakaan tai
pöytäkirjan allekirjoittamatta jättämisenkään jälkeen ei
suostu täydentämään pöytäkirjaa, että hänen laatiman-sa
muistio toimikunnan saamasta selvityksestä ja
omista johtopäätöksistään liitetään laivatoimikunnan
pöytäkirjaan ja merkitään laivapäiväkirjaan.
Merityösopimuslain 11 luvun viimeinen pykälä
koskee laivatoimikuntamenettelyyn osallistuneiden
vaitiolovelvollisuutta. Sen mukaan toimikunnan
puheenjohtajan ja kaikkien toimikunnan kokouksiin
osallistuneiden jäsenten on pidettävä kaikki menettelyn
aikana ja sen yhteydessä saamansa tiedot salassa. Sama
velvollisuus on sekä tutkittavalla että hänen avustajal-laan.
Salassapitovelvollisuus koskee yhtä lailla työnteki-jään
kuin työnantajaan ja tämän liiketoimintaan