ehdotuksen siitä, että talvella liikennöiviin höyryaluksiin
asennettaisiin langattomat lennätin- tai puhelinlaitteet
niin, että alukset voisivat pitää yhteyttä jäänmurtajiin.
Jotta aluksille ei tarvitsisi palkata radiosähköttäjiä,
ehdotuksena oli, että merenkulkuopistot alkaisivat
opettaa myös lennätin- ja puhelintekniikan käyttöä.
(Suomen Merenkulku, heinäkuu 1926.)
Uusista tekniikoista huolimatta purjealukset eivät
suinkaan jääneet unholaan. Syyskuun 1930 numerossa
kerrotaan, että Valtioneuvosto oli ehdottanut Valtiopäiville
koululaivan hankkimista merivoimien tarpeisiin. FÅA:n
silloinen johtaja Lars Krogius nuorempi totesi Hufvuds-tadsbladetissa
muun muassa seuraavaa: ”Jos maatamme
tulevaisuudessa puolustavassa laivastossa ei ole oikeita
merimiehiä, jotka ovat saaneet oppinsa merimiehen
ammattiin koulutetulta ja käytännön kokemusta
hankkineelta päällystöltä, laivasto on yhtä tyhjän
kanssa.”
Krogius katsoi, että ainoastaan käytännön kokemus
purjealuksella takasi osaavan miehistön niin kauppalai-vastoon
kuin merivoimiin. Hän toivoi, että merenkulkijat
voisivat käyttää merivoimien koululaivaa myös kauppalai-vaston
tarpeisiin. Varustamojen koululaivat olivat talou-dellisissa
vaikeuksissa.
AMMATTIYHDISTYKSEN MERKITYS
August Felix Granit oli yksi Laivanpäällystöliiton
perustajista. Hän oli vuosikymmenten ajan yksi liiton
tärkeimmistä ideologeista. Hän korosti aina ammattiyhdis-tysliikkeiden
merkitystä. Granitin vuoden 1933 vuosikokouksessa
pitämä puhe julkaistiin lehdessä. Hänen
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
A
G Felix Granit.
H Carl Granith.