tehtävää oikeudenkäynnissä. Jos kuultava ei voi saapua
toimikunnan kokoukseen, häneltä voidaan pyytää kirjalli-nen
lausunto asiasta.
4.6 KOKOUS JA SEN KULKU JA SISÄLTÖ
Kokouksen aluksi puheenjohtajan on hyvä todeta läsnäoli-jat
ja heidän asemansa toimikunnassa sekä muistuttaa
kaikkia menettelyyn liittyvistä oikeuksista (esimerkiksi
eriävän mielipiteen antaminen) ja velvollisuuksista
(esimerkiksi vaitiolosta ja salassapidosta). Hyvää puheen-johtajuutta
ja menettelyn ohjaamista on käydä läpi
menettelyn perusperiaatteet, kieli ja suunniteltu kulku.
Tutkittavaa on hyvä muistuttaa oikeudesta käyttää avusta-jaa,
jos hän on osallistumassa kokoukseen ilman avusta-jaa.
Toimikunnassa on käsiteltävä vain sitä asiaa, joka on
ilmoitettu kutsussa menettelyn aiheeksi eikä sitä voida
muuttaa menettelyn aikana. Tutkittavan on aina kokouk-seen
tullessaan tiedettävä, mistä häntä epäillään tai
syytetään ja hänelle on aina annettava mahdollisuus
valmistautua itseään koskeviin syytöksiin. Jos esimerkiksi
toimikunta on kutsuttu kokoon käsittelemään kassarutii-nien
laiminlyöntiä, ei kokouksessa voi yllättäen tuoda
esiin, että työntekijä on myös myöhästellyt, esiintynyt
työaikana alkoholin vaikutuksen alaisena ja jättänyt
ohjeista huolimatta käyttämättä suojavaatetusta. Ei ole
missään tapauksessa hyväksyttävää, että menettelyn jo
alettua ryhdytään etsimään lisäperusteluita ja kaivele-maan
vanhoja laiminlyöntejä, joihin ei ole aiemmin
millään tavalla puututtu, (suunnitellun) työsuhteen päättä-mispäätöksen
tueksi.
Asian huolellinen ja puolueeton käsittely tarkoittaa
asian selvittämistä perinpohjaisesti ja tasapuolisesti
ennen kuin toimikunta tekee päätöksen asiassa. Tätä
korostetaan lain parusteluissakin. Toimikunnan on
hankittava kaikki mahdollinen saatavissa oleva selvitys
tapauksesta. Esimerkiksi kavallustapauksissa kerätään
kassatulosteet, kuitit ja muut asiakirjat. Kaikkia niitä
henkilöitä, jotka voivat antaa olennaisia ja tärkeitä tietoja,
on kuultava. Yleensä näitä ovat tutkittavan esimiehet ja
työtoverit, mutta myös laivaväkeen kuulumaton, esimer-kiksi
varustamon maahenkilökuntaan kuuluva tai
sataman työntekijä voidaan kutsua kuultavaksi. Jos
kuultavien kertomusten välillä on paljon eroja ja ristiriitai-suuksia,
voidaan joskus joutua kuulemaan samaa henkilöä
useampaan otteeseen.
Tutkittavaa on aina kuultava, mikäli se on mahdollista.
Tapauksissa, joissa työntekijä on esimerkiksi lupaa
pyytämättä ja ilmoittamatta lähtenyt aluksesta palaamatta
sinne takaisin tai ei ole saapunut lainkaan alukseen
työvuoron alkaessa, ei työntekijän poissaolo estä toimi-kunnan
koollekutsumista.
Niin puheenjohtajan kuin toimikunnan jäsenten on
kuultavien lausuntoja ja antamia tietoja arvioidessaan
otettava huomioon muun muassa se, onko kyseessä ensi
vai toisen käden tieto sekä miten kauan aikaa tapahtumis-ta
on ehtinyt kulua. Kuultava kertoo asiasta oman version-sa,
joka ei suinkaan ole täydellinen kuvaus, koko totuus
tai täysi näyttö asiaan liittyvistä tapahtumista ja seikoista.
Menettelyn tasapuolisuuden nimissä toimikunnan on aina
myös kuultava niitä, jotka tutkittava (tai hänen avustajan-sa)
52 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
ovat omatoimisesti kutsuneet kokoukseen ja jotka
voivat antaa tutkittavan näkökulmasta selvitystä asiassa.
Toimikunnan kokous voidaan keskeyttää tauon ajaksi
kenen tahansa kokoukseen osallistujan perustellusta
pyynnöstä. Kesken kokouksen voi olla tarpeen hankkia
lisätietoa, konsultoida esimerkiksi varustamon henkilös-töosastoa,
lakimiestä tai ammattiliittoa tai kutsua uusi
kuultava kokoukseen. Erityisesti toimikunnan jäsenen on
hyvä muistaa tämä oikeus. Myöskään sille, että toimikunta
kokoontuu useaan otteeseen käsittelemään samaa
tapausta, ei ole mitään estettä. Päinvastoin, monesti tämä
onkin tapauksen tarkan ja huolellisen selvittämisen
ehdoton edellytys. Missään ei myöskään vaadita, että
käsittelyn pitäisi olla hyvin muodollista tai kaavamaista.
Toimikunta voi muotoilla itse tapansa työskennellä
tapauksen ja tutkinnan vaatimusten mukaiseksi.
4.7 LAIVATOIMIKUNNAN PÄÄTÖS
Toimikunnan päätös on, lain sanamuodon mukaisesti,
luonteeltaan mielipide. Neuvoa-antavana elimenä toimi-kunta
voi antaa vain suosituksen työntekijän työsuhteen
päättämisestä tai jatkamisesta ja mahdollisista muista
vaihtoehtoisista toimenpiteistä. Toisin sanoen, päätös ei
ole työnantajaa sitova, vaan ensisijaisesti toimikunnan
tekemä johtopäätös saadun selvityksen perusteella.
Työnantaja voi siis lopullista päätöstä tehdessään joko
nojautua laivatoimikunnan päätökseen tai tehdä toisenlai-sen
päätöksen erilaisin perustein ja perusteluin kuin
mihin toimikunta tutkinnassaan oli päätynyt.
Toimikunta, vastaanotettuaan kaiken selvityksen ja
kuultavien lausunnot, käy keskustelun siitä, onko olemas-sa
tapauksen johdosta perusteita irtisanoa tai purkaa
tutkittavan työsopimus. Ratkaisuksi voidaan ehdottaa
huomautuksen tai varoituksen antamista tai tutkittavan
siirtoa toisiin työtehtäviin, joissa ei esimerkiksi joudu
käsittelemään rahaa tai olemaan jatkuvassa asiakaspalve-lussa.
Toimikunta voi asian tutkittuaan myös todeta, ettei
mihinkään toimenpiteisiin tai seuraamuksiin ole tarvetta
ryhtyä.
Toimikunta voi päätöstä tehtäessä joutua erimielisyys-tilanteissa
äänestämään. Laissa ei ole säännöksiä äänestä-misen
toteuttamisesta eikä siitä, milloin äänestämiseen on
ryhdyttävä. Miten on toimittava tapauksessa, jossa
puheenjohtaja ja päällystön edustaja ovat sitä mieltä, että
työsopimus on päätettävä, kun taas miehistöä edustavat
kaksi muuta jäsentä ovat varoituksen kannalla ja vaativat,
että pöytäkirjaan merkitään heidän (puheenjohtajan
näkemyksestä eriävät) kantansa asiassa? Tällöinhän on jo
selvää, että asiasta äänestettäessä äänet menisivät tasan.
Näissä tilanteissa on noudatettava lain sanamuotoa:
toimikunnan pöytäkirjaan merkittäväksi päätökseksi
tulee työntekijän kannalta edullisempi eli toimenpiteenä
lievempi vaihtoehto. Huomautus on lievempi kuin kirjalli-nen
varoitus. Työsuhteen ehtojen muuttaminen kuten
esimerkiksi siirto toisiin työtehtäviin tai toiseen alukseen
on useimmiten työntekijälle edullisempi toimenpide kuin
työsuhteen päättäminen. Irtisanominen katsotaan
lievemmäksi työsuhteen päättämisen muodoksi, koska
tällöin työntekijä saa vielä palkan irtisanomisajalta. Se
menettelyllinen seikka, että puheenjohtaja ei järjestä
”virallista” äänestystä ”käsi pystyyn”-tyyliin, ei saa