1. Aluksi
Tässä artikkelissa käsitellään laivatoimikuntaa merityöoi-keudellisena
instituutiona ja menettelynä keskittyen
merityösopimuslain (756/2011, MTSL) 11 luvun sääntöihin
js niiden käytännön tulkinta- ja menettelykysymyksiin.
Laivatoimikuntaa koskevien lain sääntöjen ja historian
esittelyn jälkeen jaetaan laivatoimikuntamenettely
vaiheisiin ja käydään läpi niissä esiintulevia erityiskysy-myksiä.
Lopuksi käsitellään lyhyesti sääntöjä työsuhteen
päättämisestä ja varoituksen antamisesta. Teksti onkin
laadittu erityisesti laivatoimikunnan puheenjohtajana ja
jäsenenä toimivien käyttöön. Artikkeli päivittää allekir-joittaneen
Navigator-lehdessä vuonna 2003 julkaistun
artikkelin samasta aiheesta.
2. Mikä on laivatoimikunta?
Laivatoimikunta on neljän laivaväkeen kuuluvan henkilön
muodostama työryhmä, jonka jäsenet valikoituvat
menettelykohtaisesti sen mukaan, ketä ja mitä käsiteltävä
asia koskee.
Laivatoimikunta tutkii ja selvittää sille osoitetun, sen
asiallisen toimivallan piiriin kuuluvan asian ja antaa
kirjallisen selvityksen tutkintansa tuloksista. Toimikun-nan
tekemä päätös on ratkaisuehdotus työnantajan
lopullista päätöstä varten eli suositus, joka ei sido työnan-tajaa.
Varsinaista ratkaisuvaltaa toimikunnalla ei siis ole.
Toimikunnan päätöksen ja sen laatimien asiakirjojen
tosiasiallinen merkitys voi olla huomattavakin muun
muassa asian riitauttamisen jälkeisessä oikeudenkäynnissä.
Merityösopimuslain 11:1 ensimmäisessä momentissa
määritellään laivatoimikuntaa koskevien säännösten
soveltamisala. Jos aluksella työskentelee säännöllisesti
vähintään kahdeksan työntekijää, on päällikön noudatet-tava
toimikuntaa koskevia sääntöjä. Säännöllisellä
työntekijämäärällä tarkoitetaan tavanomaista aluksen
miehistön jäsenten määrää eikä siis esimerkiksi aluksen
miehitystodistuksessa tai aluskohtaisessa työehtosopi-muksessa
määriteltyä miehistön määrää. Laissa mainittua
työntekijöiden lukumäärää ei ole perusteltu esitöissä
millään tavalla. Toinen soveltamisalaan liittyvä rajoitus
on se, että laivatoimikuntaa koskevia sääntöjä on nouda-tettava
vain ulkomaanliikenteessä liikennöivällä aluksella.
Kotimaanliikenteen alusten poissulkeminen liittynee
muun muassa siihen, että alusten miehistöt ovat pienem-piä
ja kotimaassa alukselle on helpompi saada tarvittaessa
esimerkiksi poliisiviranomainen paikalle selvittämään
rikosepäilyä.
3. Merityösopimuslaki ja aiemmat
laivatoimikuntaa koskevat säännöt
Laivatoimikunnan toimivaltaa supistettiin ja yksinkertais-tettiin
vuonna 2011 voimaan tulleessa merityösopimuslais-sa,
jolla toimeenpantiin Kansainvälisen Työjärjestön (ILO)
2006 merityöyleissopimuksen työsopimusta ja työsuhdetta
koskevat säännöt. Laivatoimikunnalla on instituutiona
pitkät perinteet. Sitä koskevat säännöt löytyvät niin
46 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
vuoden 1955 (341/1955) kuin vuoden 1978 (423/1978)
merimieslaista. Vaikka merityösopimuslain pykälien
sanamuotoa onkin lyhennetty ja modernisoitu, ei lainsää-täjän
tarkoituksena ollut muuttaa vallitsevaa oikeustilaa
olennaisella tavalla laivatoimikunnan tehtävien vähentä-mistä
lukuun ottamatta. Näin ollen apua tulkintakysymyk-sissä
voi edelleen hakea vanhempien lakien esitöistä.
Vuoden 1978 merimieslain 6 luvun huomattavasti
nykyistä yksityiskohtaisempien pykälien mukaan laivatoi-mikunta
tutki ja käsitteli tapauksia, joissa merimiehen
epäiltiin syyllistyneen laiminlyöntiin, rikokseen tai
muutoin käyttäytyneen aluksella lain tai hyvän tavan
vastaisesti tai joiden johdosta työnantajalla tai työntekijäl-lä
oli mahdollisesti olemassa peruste työsuhteen päättä-miseen.
Myös työntekijällä oli tietyissä tilanteissa oikeus
tehdä aloite laivatoimikunnan koollekutsumiseksi.
Merimieslain säännökset korostivat tarvetta selvittää ja
kirjata tapausten yksityiskohdat ja olosuhteet mahdolli-simman
nopeasti aluksessa ja laivaväen kesken. Toimi-kunnalla
oli, kuten nytkin, ainoastaan tutkiva ja neuvoa-antava
rooli ja sillä oli vain rajoitetusti päätösvaltaa, joka
sekin liittyi lähinnä tapauksen käsittelyn jatkamiseen
toisessa elimessä, kurinvalvontalautakunnassa. Lainsää-täjän
tavoitteena oli turvata työntekijän asemaa päällikön
hätiköidyiltä ja epäoikeudenmukaisilta päätöksiltä
suomalla työntekijälle mahdollisuus esittää oma näkemyk-sensä
tapahtumainkulusta monijäsenisen elimen edessä.
Kurinvalvontalautakunnasta luovuttiin jo ennen merityö-sopimuslain
säätämistä.
Vuoden 1955 merimieslaissa puhuttiin laivatoimikun-nan
sijaan kurinpitolautakunnasta, joka määräsi kurinpi-tosakkoa
erilaisista merimiehen rikkomuksista ja laimin-lyönneistä.
Palkan pidätys oli keino ojentaa merimiestä
silloin, kun työsuhteen päättäminen olisi ollut liian ankara
toimenpide.
4. Laivatoimikuntamenettely
vaihe vaiheelta
4.1 LAIVATOIMIKUNNAN TEHTÄVÄ:
MILLOIN MENETTELYYN ON RYHDYTTÄVÄ?
Toimikunnan toimivallan ja sen, missä tapauksessa
aluksen päällikön on kutsuttava toimikunta koolle,
määrittelee laivatoimikunnan tehtäviä koskeva sääntö.
Siinä on mainittu kaksi tilannetta, joissa asia on käsiteltä-vä
toimikunnassa.
Työnantajan aikoessa irtisanoa tai purkaa työntekijän
työsuhteen jonkin aluksella todetun syyn takia on
toimikunnan tutkittava asia. Työnantaja ei saa tehdä
lopullista päätöstä työsuhteen päättämisestä ennen kuin
toimikunta on tutkinut asian. MTSL 11 luvun 2 §:ssä ei ole
täsmällistä viittausta merityösopimuslain työsopimuksen
irtisanomista ja purkamista koskeviin sääntöihin, vaan
pykälässä mainitaan nämä toimenpiteet yleisellä tasolla.
Tuotannollis-taloudellisiin perusteisiin liittyviä irtisano-mistapauksia
ei toimikunnassa käsitellä, vaan ainoastaan
työntekijän henkilöön liittyvät mahdollisesti työsopimuk-sen
päättämiseen johtavat asiat kuuluvat sen toimivaltaan.