jä apumoottorilla varustettuja purjealuksia, jotka raken-nettiin
sotaa seuranneina vuosina. (Suomen merenkulku,
nro 10/1952)
Uusia varustamoja perustettiin myös käytetyillä
tonnistoilla. Bränsle Andelslagin asiakkaat perustivat
Etelä-Suomen Laiva Oy:n syksyllä 1950 ja ostivat ensim-mäisen
aluksen Yhdysvalloista. Aluksen nimeksi annettiin
Kaisaniemi. Helge Laitakarista tuli aluksen päällikkö.
Alus oli rakennettu Lyypekissä vuonna 1940. Sen kanta-vuus
oli 2 970 tonnia ja nopeus 12 solmua. (Suomen
Merenkulku, nro 7–8/1951)
AHKERIA KIRJOITTAJIA JÄSENISTÖSSÄ
Valter Kärnä kirjoitti pitkän artikkelin vakavuudesta
(Suomen Merenkulku, nro 7–8/1951) ja Sten Lille jatko-kertomuksen
M/S Saimaan vaiheista sodan aikana. Alus
takavarikoitiin Yhdysvaltoihin ja miehistö komennettiin
maihin. Kertomus julkaistiin moniosaisena jatkokerto-muksena.
(Suomen Merenkulku, 1952–1953). Helge
Heikkisen mukaan vuosi 1952 oli merkkivuosi Suomen
historiassa: Suomessa järjestettiin olympialaiset, ja
sotakorvaukset saatiin maksettua. Vuotta aiemmin
Suomen viimeinen nelimastoparkki Pommern oli poistettu
alusrekisteristä ja ankkuroitu Maarianhaminaan museo-laivaksi.
Viimeinen suomalainen purjealus oli ohittanut
Kap Hornin, ja Espanjan purjehtija, nelimastokuunari
Yxpila päätti purjehduksensa. (Suomen Merenkulku, nro
12/1952)
Helge Heikkinen kirjoitti lehteen Antwerpenissa
pidetystä Amicale des Capitaines Long-Cours Cap-Horni-ers
-yhdistyksen vuosikokouksesta. Suomen yhdistys
perustettiin vasta myöhemmin, mutta Heikkinen otti asian
esille lehdessä. (Suomen Merenkulku, nro 12/1957)
Eino Koivistoinen kirjoitti lehteen monia juttuja
vuosien varrella.
Kullervo Räisänen oli ensimmäinen, joka ehdotti
uuden merimuseon perustamista Hylkysaareen. Hän
lähetti lehteen myös piirustussarjan, jolle hän oli antanut
nimen ”Joutsenlaulu”. Piirustukset esittivät purjealuksia,
joita hän oli itse nähnyt pitkän merimiesuransa aikana.
(Suomen Merenkulku, 1976).
PÄÄLLYSTÖ- JA MERIMIESPULA RUOTSISSA
Numeron 8/1957 pääkirjoituksessa käsitellään päällystö-pulaa.
Ruotsin varustamot olivat ryhtyneet rekrytoimaan
oppilaita uudenaikaisille koulualuksille. Näitä olivat
esimerkiksi Grängesbergin M/S Sarek ja Transantlanticin
G. D. Kennedy. Suomessa ongelmia aiheutti se, että yhtä
useammat suomalaiset päällystön ja miehistön jäsenet
lähtivät töihin ruotsalaisille aluksille paremman palkan
perässä. Toisaalta Suomessa pelättiin edessä häämöttävää
työttömyyttä, sillä monet vanhat alukset olivat jo romutus-kunnossa.
Lehdessä oltiinkin tyytyväisiä, että maahan oli
perustettu Suomen Laivanpäällystön Työttömyyskassa.
14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
LEHDEN ULKOMUOTOA UUDISTETAAN
Lehden ulkomuoto oli pysynyt kutakuinkin samanlaisena
sodan jälkeen. Sisältökin oli jäänyt polkemaan paikoilleen.
Kritiikkiä saivat myös säännöllisesti julkaistut tilitykset
uusista aluksista, joita suomalaiset telakat rakensivat
E Tunnettu päällikkö tunnetulla aluksella.
* * *
E Välkänd befälhavare på välkänt farttyg-
Harry Rönngren ja/och ss Ariadne.