” Päällikkö on kaikkien laivaväkeen
kuuluvien ylin esimies, ja kaikilla on
oikeus edellyttää häneltä tasapuolista ja
oikeudenmukaista kohtelua. ”
A
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 49
toimivat perämiehet, matruusit ja muu kansimiehistö
sekä konepäällikkö, joka huolehtii alaisineen konehuo-neen
toiminnoista sekä sähkö-, vesijohto- ja viemärijär-jestelmistä.
Talousosaston ylin esimies on matkustaja-aluksilla
intendentti, yhteinen esimies hotelli-,
ravintola-, myymälä- ja risteilypäälliköille ja hän vastaa,
kuten rahtilaivojen stuertitkin, rahaliikenteestä,
hankinnoista ja muusta tietoliikenteestä. Päällystön
edustajaa valittaessa otetaan huomioon se, mihin
työntekijäryhmään tutkittava kuuluu. Tällöin esimerkik-si
matruusia koskevassa asiassa on yliperämies ensisi-jaisesti
kutsuttava toimikunnan kokoukseen. Matkusta-ja-
aluksilla ei pääsääntöisesti kuitenkaan kutsuta
intendenttiä, vaan sen osaston esimies, jonka alaista
asia koskee. Esimerkiksi tarjoilijan laiminlyödessä
työtehtäviään edustaa päällystöä ravintolatoiminnasta
vastaava päällikkö.
Toimikunnan kahdesta muusta jäsenestä vähintään
toinen on aina miehistön keskuudestaan valitsema
edustaja. Jos käsiteltävä asia koskee päällystöä (”kol-meraitaisia”),
toisen jäsenen on oltava tämän päällikkö-tason
valitsema päällystön jäsen. Käytännössä työnteki-järyhmän
luottamusmiehet edustavat valitsijoitaan
myös laivatoimikunnassa. Luottamusmiesten ensisijai-suutta
tukee se, että he ovat luottamusasemassaan
saaneet koulutusta laivatoimikuntamenettelystä ja
heillä on kokemusta työsuhdetta koskevien asioiden
käsittelystä. Jos luottamusmiehiä ei ole saapuvilla, voi
päällikkö kutsua kenet tahansa päällystön tai miehistön
jäsenen toimikunnan kokoukseen eikä jäsenyydestä voi
kieltäytyä ilman pätevää syytä. Näissä valinnoissa
pyritään toteuttamaan periaatetta, ettei samaan
työntekijäryhmään kuuluva työntekijä joutuisi käsittele-mään
kollegansa työsuhteen kohtaloa. Esimerkiksi
baarimestaria koskevassa asiassa miehistöä edusta-maan
valitaan matruusi tai hyttisiivooja. Tällainen ei
tietenkään välttämättä aina ole mahdollista aluksilla,
joissa koko aluksen miehistö on pieni.
Pätevä syy, joka oikeuttaa kieltäytymään toimikun-nan
jäsenyydestä, on lain perusteluiden mukaan
esimerkiksi yleiseksi esteellisyysperusteeksi katsottava
seikka kuten osallisuus käsiteltävään asiaan tai
läheinen ystävyys- tai vihasuhde työntekijään, jota asia
koskee. Käytännössä tavanomaisin syy on toinen rooli
menettelyssä: työntekijä on jo pyytänyt ko. luottamus-miestä
avustajakseen tai jäseneksi kutsuttua onkin
kuultava kokouksessa selvitystä antavana henkilönä.
Lain perusteluissa mainitaan vaihtoehtoisina
malleina mahdollisuus asettaa laivatoimikunta aina
kutakin kokoontumista varten erikseen tai valita
pysyvät edustajat laivatoimikuntaan. Käytännössä
ehdottomasti yleisin kokoonpano on asiakohtainen (ja
tätä lain perusteluissakin tarkoitettaneen). Pysyvien
(tai ennemminkin toimikausittain valittavien) jäsenten
nimeäminen laivatoimikuntaan on vuorottelujärjestel-mien
takia varsin hankalaa, mutta se voisi toimia
aluksilla, joissa on paljon työntekijöitä ja työ- ja
vapaavuorot lyhyehköjä.
Tutkittavana olevaa asiaa voidaan joutua käsittele-mään
useassa eri kokouksessa ja tällöin asian tehok-kaan,
laadukkaan ja oikeudenmukaisen käsittelyn takia
on tärkeää, että toimikuntaan kutsutut henkilöt eivät
vaihdu kesken asian käsittelyn eli toimikunnan kokoon-pano
säilyy samana kokouksen aloituksesta pöytäkirjan
allekirjoittamiseen asti. Elävässä elämässä tämä ei
tietenkään aina ole mahdollista. Sen takia on erityisen
tärkeää pitää kiinni siitä, ettei ainakaan toimikunnan
puheenjohtaja vaihdu asian käsittelyn aikana. Puheen-johtajan
rooli on niin olennainen asian kokonaisvaltai-sen
tutkinnan kannalta, että sen tehtävän siirtäminen
toiselle vaarantaa asian oikeudenmukaisen käsittelyn.
Muistutettakoon, että toimikunta on toimi- ja päätösval-tainen
ainoastaan täysilukuisena.
Aluksen päällikön ollessa estynyt toimimaan
puheenjohtajana on hänen määrättävä toinen henkilö
tehtävään. Lienee edelleen mahdollista, vaikka se ei
enää käy voimassaolevasta lakitekstistä suoraan ilmi,
että toimikunta voi kokoontua myös käsittelemään
aluksen päällikköä koskevaa asiaa. Tällöin puheenjoh-tajan
rooli siirtyy luontevasti yliperämiehelle ja hän
huolehtii myös koollekutsumisesta (ks. merimieslaki 71
§). Näin on varmaankin parasta toimia myös sellaisissa
tapauksissa, joissa päällikköä on kuultava selvitystä
antavana henkilönä. Sama koskee tietenkin myös muuta
ensisijaisesti toimikuntaan valittavaa jäsentä, jos hän
on todistajan asemassa tai tutkinta koskee häntä
itseään.
4.4 KOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN
Laivatoimikunnan kutsuu koolle puheenjohtaja, joka
samalla tekee päätöksen kokoustarpeesta ja toimivalta-kynnyksen
ylittymisestä.
KOKOUKSEN AJANKOHTA
Mahdollista työsuhteen päättämistä koskevan asian
menettelyaikataulua suunniteltaessa huomioon on
otettava merityösopimuslain säännökset määräajoista,
joiden kuluessa työsopimus on purettava tai irtisanotta-va
ilman, että työnantajan oikeus vedota työsopimuksen
päättämisperusteeseen raukeaa. Merityösopimuslain
9:2 mukaan työnantajan on vedottava purkuperustee-seen
14 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon
purkamisperusteen täyttymisestä. Muutoin MTSL 9:1
mukainen purkuperuste raukeaa. Jos sille, että purka-mista
ei voida toteuttaa määräajassa, on pätevä syy,
raukeaminen lykkääntyy. Merimieslain esitöiden
mukaan pätevä este on esimerkiksi se, ettei laivatoimi-kunta
ehdi saattaa päätökseen viivytyksettä aloitta-