puheellaan on kaikupohjaa vielä nykyäänkin:
”jos henkilö jättää liittymättä ammattiyh-distykseen
eikä kuulu mihinkään yhdistykseen
tai liittoon, hän luopuu puhevallastaan eikä
hänellä ole ylipäätään oikeutta arvostella
yhteiskunnallista elämää” (Suomen Merenkul-ku,
nro 3/1933)
Tuohon aikaan ammattiyhdistysliikkeet eivät
olleet kovinkaan suosittuja. Esimerkiksi Meri-mies-
Unionin lakko samana vuonna johti suuriin
riitoihin merenkulun alalla. Yllätyin siitä, että en
löytänyt lehdestä vuodelta 1933 yhtäkään
kommenttia tästä pitkästä merimieslakosta.
Ainoastaan yhdessä numerossa oli julkaistu
miehistön palkkataulukkoja. Matruusin palkka
oli 825 markkaa.
Samana vuonna Granit kertoi myös kokemuk-sistaan
S/S Miran päällikkönä vapaussodan
aikaan. Aikalaistensa tapaan hän kutsui sisällis-sotaa
vapaussodaksi. S/S Mira kuljetti valtaosan
jääkäreistä Vaasaan vuonna 1918. Artikkeli on
kiinnostava. (Suomen Merenkulku, nro 4–5/1933)
Samana vuonna lehden eräässä kansikuvassa
presidentti Per Evind Svinhufvud seisoo
parkkilaiva L’Avenirin ruorin takana, mikä
kuvastanee poliittista myllerrystä yhteiskunnas-sa.
(Suomen Merenkulku, nro 9/1933)
FÅA TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA
FÅA:lla oli aina suuri merkitys Laivanpäällystö-liitossa:
se oli pitkään alan suurin työnantaja, ja
FÅA:n päälliköt ja perämiehet olivat liiton
10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
johtavissa asemissa. Lehdessä julkaistiin
varustamon kunniaksi monia FÅA:han liittyviä
kirjoituksia. FÅA:n perustajalle Lars Krogius
vanhemmalle omistettiin kokonainen sivu. Hän
oli perustamassa Helsingin Laivanpäällikköyh-distystä
vuonna 1875. Krogius vanhempi työsken-teli
tuolloin Helsingin merenkulkukoulun rehtori-na.
FÅA:n johto esiteltiin muotokuvin.
Muotokuvat julkaistiin yhtiön kaikista niin
edesmenneistä kuin virassa olleista päälliköistä.
FÅA:n toimitusjohtajana oli tuolloin Henrik
Ramsay. Herbert Andersson, josta tehtiin
myöhemmin merenkulkuneuvos, työskenteli
prokuristina varatuomarin ja merikapteenin
tittelillä. (Suomen Merenkulku, nro 4–5/1933)
TOINEN MAAILMANSOTA NÄKYI
LEHDESSÄ MONEN
VUODEN AJAN
Lehden marraskuun numeron (Suomen Meren-kulku,
nro 11/1939) pääkirjoituksen otsikkona on
Handelssjöfaten och kriget – Kauppamerenkulku
ja sota. Ennen talvisodan syttymistä Suomi oli
puolueeton. Maailmansota oli kuitenkin syttynyt
jo 1. syyskuuta 1939 ja levottomuus kasvoi.
Tekniikan kehittyessä kauppamerenkulku oli
käytännössä jäänyt suojatta.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan saatet-tiin
vielä noudattaa tiettyjä sääntöjä ja kansain-välistä
oikeutta, mutta nyt tilanne oli toinen.
Puhuttiin siviiliväestöön kohdistuneesta
nälkäsodasta, joka johti puolueettomista maista
kotoihin olevien alusten upottamiseen ja
G Hietalahti.