Kuva 4. Oppilaitoksen kansainvälisyyspäivän oppaat
Portugalissa.
helpommin toimimaan ammatillisena vertaistukena
henkilöille, joilla on kielitaidon ja paikallistuntemuksen
40 Moodi 1/2018
puutteesta johtuvaa epävarmuutta
työsuhteen alkuvaiheessa.
Koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvä
yhteistyö on ollut tuloksellista ja hyödyllistä
kaikille osapuolille. Savonian opettajat ovat
saaneet kokemusta opettamisesta vieraassa
kulttuurissa ja vaillinaisissa olosuhteissa tehtävästä
diagnostiikasta. Afrikkalaisten asiantuntijuus
parasiittien tutkimisessa on laajentanut
sekä Savonian opettajien että opiskelijoiden
tietämystä trooppisista sairauksista ja
niiden tutkimisesta. Afrikkalaiset sekä opettajat
että opiskelijat ovat päässeet vaihtojensa
aikana tutustumaan suomalaiseen laboratoriotoimintaan
ja sen laadunhallintaan. Tätä
kokemusta he ovat voineet hyödyntää omassa
oppilaitoksessaan. Opettajille ulkomaalaiset
opiskelijat ja omat kansainväliset vaihdot
lujittavat omaa asiantuntijuutta sekä rohkaisevat
luontevaan kanssakäymiseen monikulttuurisissa
ympäristöissä.
On pieni riski, että ulkomaille harjoitteluun
lähtevä opiskelija ei ammattiin valmistuttuaan
työllistykään kotimaassaan vaan syystä tai toisesta
ihastuu kohdemaahansa tai tapaamiinsa
ihmisiin niin, että hän muuttaa valmistumisensa
jälkeen sinne asumaan ja työskentelemään.
Näitäkin - varsin harvinaisia - tapauksia
on vuosien mittaan tullut vastaan.
OPISKELIJOIDEN MATKAKERTOMUKSIA
Vuosien mittaan vaihtoon lähteneet opiskelijat ovat matkustelleet ja nähneet maailmaa
yhä laajemmin. Siitä huolimatta heillä on voinut olla suuriakin vaikeuksia sopeutua
Afrikan olosuhteisiin. Ilmastointi ei toimi kaikissa paikoissa, hygienian taso vaihtelee
eikä opiskelija-asuntokaan vastaa edes kahden tähden hotellia turistikohteessa.
Vastoinkäymisistä huolimatta yksikään Afrikassa vaihdossa ollut bioanalytiikan opiskelija
ei vaihtaisi kokemustaan. Tämä on luettavissa Mosambikissa vaihdossa olleiden
matkapäiväkirjoista:
”Harjoittelun aikana ehti nähdä paljon paikallisesta työkulttuurista, oppia työskentelytapoja
sekä perehtyä erityisemmin paikalliseen tautikirjoon kuten malariaan ja parasiitteihin.
Kun minulta kysytään, millaista siellä Mosambikissa oikein oli, vastaan
yleensä että erilaista. Kuinka kertoisi tyhjentävästi kolmen kuukauden kokemuksen
laboratorio-opiskeluista, asumisesta ja päivittäisistä askareista pyykin ja ruuan parissa,
ja muutenkin ruokakulttuurista, paikallisen perheen jäsenistä ja opiskelijakavereista,
ympäristöstä, äänistä, hajuista, väreistä, luonnosta ja matkustelusta, rotista sekä
torakoista? Vaihto-opiskelua ei varmasti itsekään nyt pari kuukautta Suomeen paluun
jälkeen osaa täysin ymmärtää. Kokemuksesta kumpuaa jatkuvasti uusia oivalluksia sekä
työmaailman että muun paikallisessa kulttuurissa koetun kautta. Opinnot Afrikassa
olivat todellakin antoisat ja joitakin asioita jäi kaipaamaan sieltä. Mieleen jäi kipinä, että
joskus vielä palaa sinne nyt tutuksi tulleeseen tuntemattomaan tapaamaan ystäviä,
paikallista perhettä, jonka luona asuin sekä muutenkin muistelemaan vaihtojaksoa.”
”Positiivisista tuloksista tehdään paksupisaranäyte, joka värjätään giemsalla ja mikroskopoidaan.
Koska sirppisoluanemiaa on paljon, ja kyseessä on harvinaisen ilkeä vitsaus,
on täällä keksitty nopea ja halpa testi sille. Objektilasille tehdään jotain erittäin
nerokasta, mitä ei meilläpäin todellakaan tehdä, en ole ainakaan törmännyt vastaavaan.
Objektilasille laitetaan tippa reagenssia ja tippa verta. Nämä sekoitetaan ja päälle
heitetään peitinlasi. Sitten kaivetaan kynsilakka esille. Kynsilakalla tehdään peitinlasin
alle hapeton tila käytännössä maalaamalla reunat umpeen. Tunnin jälkeen normaalisti
hemoglobiinia sisältävät punasolut ovat normaalin näköisiä ja sirppisoluanemiasta
kärsivän punasolut muuttuvat sirpeiksi. Ei tarvetta värjäykselle, ei muille tutkimuksille,
sen kun katsoo tuloksen ihan normaalisti mikroskopoimalla. Uskomatonta, miten yksinkertaista
ja nerokasta! Lasi tulee mikroskopoida vuorokauden kuluessa.”
”Näytteet lajitellaan ensin käsinkirjoitettujen lähetteiden perusteella osastoilla otettuihin
ja alakerran yleisestä näytteenotosta tuleviin näytteisiin. Yhteensä näytteitä
tulee joitain satoja päivässä. Kun osa järjestelee putkia kelkkoihin, osa istuu siinä analysaattorin
vieressä ja näpyttää käsin niitä pyydettyjä tutkimuksia laitteelle. Erittäin
hyvin järjesteltyä ja tehokasta siihen nähden, mitkä ne resurssit sitten on. Sitä tietokonejärjestelmää
kun ei ole, ei saa myöskään pyyntölistalle piipattua viivakoodista kaikkia
tietoja. Tulokset saadaan ajallaan tulosteena, jotka käydään läpi myös manuaalisesti.
Lähinnä selvitellään, onko joissain tuloksissa suuremmin poikkeavaa tai näkyykö
selkeästi, että kyseessä on jonkun sortin artefakta. Yleisimmin artefaktana on fi briiniä
sisältävä näyte, joka ajetaan uudelleen. Lähetteet ja tulokset nidotaan yhteen ja laitetaan
eteenpäin tutkivalle lääkärille. Ihailtavaa järjestelmällisyyttä maassa, joka nyt ei
länsimaalaisen silmään näytä kovin järjestelmälliseltä.”