FAKTA
HUSLABin virologialla ja immunologialla vuonna
2014 diagnosoituja denguekuumetapauksia
oli 38 kappaletta, ja lukumäärä nousi aina vuoteen
2016 asti, jolloin tapausmäärä oli 66 (taulukko
1). Samana vuonna myös kokonaisnäytemäärät
kasvoivat mm. käynnissä olleen zikavirus
epidemian vuoksi. Vuonna 2017 määrät
laskivat, jolloin Suomessa diagnosoitiin vain 25
denguekuumetapausta ja kokonaisnäytemäärä
laski takaisin zikavirus-epidemiaa edeltävien
vuosien tasolle.
Kaikista vuosien 2014 - 2017 denguekuumetapauksista
vain 35 %:ssa ilmoitettiin matkustuskohde,
ja näistä 75 %:ssa matkakohde
sijaitsi Aasiassa. On kuitenkin hyvä muistaa,
että denguekuumeen voi myös saada Euroopasta.
Esimerkiksi vuosien 2010 - 2013 aikana
Ranskassa, Kroatiassa sekä Madeiralla on
raportoitu kotoperäisiä denguekuumetapauksia,
joskin määrät eivät ole esimerkiksi Aasian
1/2018 Moodi 15
MATKAILULÄÄKETIEDE
Tuliaisia ulkomaanmatkalta?
Zoonoosiviruksia ja niiden diagnostiikkaa
ANNE J. JÄÄSKELÄINEN
on dosentti ja
sairaalamikrobiologi, virologia
ja immunologia, HUSLAB
Vuonna 2017 suomalaiset suuntasivat
ulkomaanmatkalle (yöpyminen
kohdemaassa) 2,5 miljoonaa kertaa
tammi-huhtikuun aikana sekä
2,7 miljoonaa kertaa touko-elokuun
välisenä aikana. Määrä on pysynyt vuodesta
2013 nousujohteisena (1, Kuva 1). Tilastokeskuksen
mukaan heinäkuu on ollut ulkomaanmatkojen
osalta suosituin matkustuskuukausi
ja esimerkiksi Välimeren rannoille
ja Etelä-Eurooppaan suuntautunut matkustus
(mm. Italia, Kreikka, Espanja) on noussut
20 %:a vuodesta 2016 vuoteen 2017 verrattuna.
Talvikautena Espanja ja Kanariansaaret sekä
Aasiaan ja Oseaniaan suuntautuva matkailu
ovat pitäneet pintansa tilastovertailuissa vuodesta
toiseen (1).
Matkamuistojen ja auringon lisäksi matkustus
tuo tullessaan myös ei-toivottuja tuliaisia.
Esimerkiksi mukaan voi tarttua hyttysvälitteinen
zoonoosivirus. Malarian lisäksi hyttysvälitteisistä
patogeeneista mm. dengue- ja
chikungunyavirukset ovat yleisimmät matkailijan
kuumeisen infektion aiheuttajista.
Hyttysflavivirusten
aiheuttamat infektiot
Hyttysvälitteisiin flaviviruksiin kuuluvat denguevirusten
1-4 (DENV1-4) lisäksi mm. zikavirus
(ZIKV), Japanin enkefaliittivirus
(JPEV), keltakuumevirus (YFV), Länsi-Niilin
virus (WNV) ja Usutuvirus (USUV). Vuosien
saatossa kirjallisuudessa on kuvattu kaiken
kaikkiaan 38 eri hyttysvälitteistä
flavivirusta,
joskin tällä hetkellä ihmiselle
niistä on patogeenisia
20 eri virusta (2).
Yleisimmät Suomessa
matkailijoilla tavattavat
hyttysvälitteiset flavivirukset
ovat eri dengueviruksia
(taulukko 1). Vuosittain
todetaan yksittäistapauksia,
joissa nähdään sekundaariseen
denguekuumeeseen viittaavia laboratoriolöydöksiä.
Sekundaarisessa denguekuumeessa
potilas on aiemmin kohdannut yhden
denguevirustyypin, muodostanut tätä kohtaan
immuniteetin ja saanut uuden dengueinfektion,
jonka on aiheuttanut toinen denguevirustyyppi.
Parille prosentille näistä sekundaari
infektion saaneista kehittyy vakavampi
taudinkuva: dengueverenvuotokuume (dengue
hemorrhagic fever, DHF) tai septinen
sokkioireyhtymä (dengue septic shock, DSS).
Kaikki denguevirusserotyypit voivat aiheuttaa
vakavia, joskus jopa fataaleja infektioita.
Suomessa diagnosoidut zikavirustapaukset
ajoittuvat suurimmaksi osaksi vuoteen 2016
(taulukko 1), jolloin zikavirus-epidemia pyyhkäisi
Väli- ja Etelä-Amerikan yli (3; kuva 2).
Diagnostiset kriteerit täyttäviä tapauksia on
Suomessa ollut vain yhdeksän kappaletta, joista
kaksi ajoittuu vuodelle 2015, kuusi vuodelle
2016 ja yksi vuodelle 2017 (taulukko 1). Viime
vuonna todettiin myös yksi mahdollinen
zikavirustapaus malaria-potilaalla, mutta zikavirusdiagnoosia
ei voitu varmistaa.
Suomessa ei ole kuvattu keltakuume-,
WNV- tai USUV-infektioiden aiheuttamia
potilastapauksia. Vuonna 2013 suomalaisella
potilaalla on sen sijaan raportoitu keltakuumevirus
rokotteen jälkeisiä neurologisia oireita
(4). Vuosien saatossa Suomessa on diagnosoitu
yksi JPEV aiheuttama enkefaliittitapaus.
Tämä potilastapaus oli vuonna 2004 ja
matkustuskohteena oli Thaimaa (5). JPEV:tä
vastaan on olemassa rokote, ja eri rokotteita
on listattu esimerkiksi Terveyden ja Hyvinvoinnin
laitoksen (THL) Matkailijan terveysoppaassa
(6). JPEV-infektio on useimmiten
oireeton, kun arviolta vain alle prosentti
tartunnan saaneista saa oireisen taudinkuvan.
USUV on läheistä sukua JPE-virukselle ja sen
on osoitettu aiheuttaneen Italiassa muutamassa
yksittäistapauksessa meningo-enkefaliitin
kaltaisia oireita (7, 8). Itävallassa USUV:ta on
detektoitu oireettomilta verenluovuttajilta (9).
EU-alueella diagnosoituja keltakuumetapauksia
on todettu elokuun
2016 ja maaliskuun 2017
välisenä aikana poikkeuksellisesti
jo neljä. Kaikilla
neljällä matkustushistoria
kohdistui Etelä-Amerikkaan,
eikä yhdelläkään tapauksista
ollut keltakuumerokotusta.
Vain yksi keltakuumetapaus
näistä neljästä
oli fataali. Vaikka luku
neljä kuulostaa vähäiseltä,
on tämä kuitenkin merkittävä nousu keltakuumetapausten
määrässä matkailijoilla verrattuna
edeltävään 27 vuoteen (Euroopan tartuntatautivirasto
ja WHO). WHO onkin päivittänyt
tasolla.
listauksia maista ja alueista, joihin tarvitaan
voimassaoleva keltakuumerokotus.
THL julkaisi 4.12.2017 keltakuumeesta ja
rokotuksesta päivitetyn ohjeistuksen (10, 11).
Vuoden 2017 tammikuusta alkaen Brasiliassa
on havaittu keltakuumetta uusilla alueilla,
ja näin ollen nykyään suositellaan keltakuumerokotusta
myös Espirito Santon, Sao Paulon
ja Rio de Janeiron osavaltioihin sekä Campinasin
sekä Rio de Janeiron kaupunkialueille
matkustaville. Nykykäsityksen mukaan yhdestä
keltakuumerokotteesta saa elinikäisen suojan
eikä tehosteita tarvita. Rokotustodistus
tulee voimaan kymmenen vuorokauden kuluttua
ensimmäisestä rokoteannoksesta (WHO:n
määritelmä), ja kyseistä todistusta vaaditaan
matkustamiseen ja kauttakulkuun tiettyjen
maiden kohdalla (tarvittaessa katso WHO:n
ajantasainen maalistaus).
Länsi-Niilin virus (WNV)-tartuntojen
määrä Euroopan ja Välimeren maissa on noussut,
ja esimerkiksi 2017 WNV-potilastapauksia
esiintyi mm. Italiassa, Kreikassa, Israelissa,
Turkissa, Romaniassa, Serbiassa, Kroatiassa,
Ranskassa ja Itävallassa (Kuva 3). Todennäköisyys
WNV-kohtaamiseen on suomalaisilla
matkailijoilla kasvussa Etelä-Eurooppaan
Matkamuistojen ja
auringon lisäksi
matkustus tuo
tullessaan myös
ei-toivottuja tuliaisia.
Jatkuu seuraavalla sivulla