1/2018 Moodi 9
Olkaseudun sarkooma masailla. Verisuoniepämuodostuma. Laboratorion näkymää.
Käsintehty 40 vuotta vanha vetokaappi avautuu pihalle.
Prostatasyöpää löytyy tavanomaiseen tapaan,
mutta yllättävä näytetyyppi on prostatan
hyvänlaatuisen liikakasvun höyläysnäytteet,
joita on histologian näytteistä eniten. Tämä
kuvaa sitä, että rahaa löytyy vanhemmilta
miehiltä Afrikassakin, ja urologi on sairaalan
hyväpalkkaisin lääkäri, kun taas esim. patologin
palkka on 400 euroa kuukaudessa.
Patologian laboratorio
KCMC patologian laboratorion perusti
suomalainen professori Lauren, jonka jälkeen
muutamia suomalaisia patologeja oli
siellä työssä. Itse työskentelin siellä muutaman
kuukauden, ja vasta nyt on saatu osastolle
ensimmäinen tansanialainen koulutettu
patologi. Huomioiden, että laboratorion
alueella asuu noin 11 miljoonaa ihmistä, jää
näytemäärä n. 3000 vuodessa varsin pieneksi
kuvaten hyvin paikallisen terveydenhuollon
tasoa.
Kaikista laboratoriotarvikkeista on pulaa,
esim. väriaineista ja alkoholista, jota tarvitaan
kudosprosesseissa. Koneet ovat ikivanhoja,
jostain lahjoituksena tulleita, eivätkä
monesti toimi enää. Minkäänlaista koulutettua
huoltohenkilökuntaa ei ole, joten korjaaminen
ei onnistu. Työtä tehdään pitkälti
vain käsin, ja huonosti toimivat koneet tekevät
kudosnäytteistä usein epädiagnostisia. Työn
tekemisen edellytyksiin on vaikeaa saada
muutosta, jolloin näytteiden diagnostinen
laatu ei parane. Käytössä on vain perusvärjäys
hematoxylin-eosin ja ohutneulanäytteille
ilmakuivattu MGG-värjäys tai nyttemmin
papa-värjäys on yritetty ajaa sisään.
Henkilökunta alkaa pikkuhiljaa olla koulutetumpaa.
Diagnostiikka parantuisi merkittävästi,
jos perusnäytteet olisivat ohuesti leikatut,
kunnolla värjätyt ja siististi objektilasille
peitellyt. Sähkökatkokset ovat jokapäiväisiä
ja haittaavat sairaalan toimintaa. Varageneraattori
käynnistyy minuuttien viiveellä,
mikä varsinkin leikkaussalissa voi olla kohtalokasta.
Työturvallisuudesta ei ole patologian osastolla
selkeää tietoa, esim. eri kemikaalien vaikutuksesta.
Ilmanvaihto sujuu avoimista ikkunoista,
kunnollisia vetokaappeja ei ole käytössä.
Hiekkaa ja pölyä tulee sisälle ja laskeutuu
kaikille pöytäpinnoille haitaten laboratoriotekniikkaa.
Lopuksi
Yhteenvetona voin todeta patologin työn
olevan vähemmän eksoottista tautikirjoltaan
kuin mitä tropiikista kuvittelin, mutta työn
haasteet syntyvät resurssien puutteesta. Tutkimustyötä
ei Afrikan mantereella ole Etelä-
Afrikkaa lukuun ottamatta mainittavasti tehty,
joten siihen pitäisi myös saada tulevaisuudessa
resursseja. Terveydenhuollon haasteet
ovat valtavat.
Tammikuussa 2018 tulin jälleen KCMC:n patologialle,
jonne samalla pyörremyrskyn lailla saapui
histoteknikkoja USA:sta sekä runsaasti uusia
koneita. Helmikuussa on tarkoitus jo skannata
näytelasit ja lähettää näytteitä konsultaatioon ja
tutkimukseen USA:an. Näinkö mennään jo ohi
Suomesta jenkkirahalla… Mahtaako laboratorion
taso säilyä, kun amerikkalaiset laboratoriohoitajat
lähtevät kotiin, epäilen kohtalaisesti.
KIRJALLISUUSVIITTEET:
• • Rambau PF. Pathology Practice in a Resource-Poor Setting:
Mwanza, Tanzania. Arch Pathol Lab Med 2011; Vol
11:191-193
• • Reddy DL, Venter WD, Pather S. Patterns of Lymph Node
Pathology: Fine Needle Aspiration Biopsy as an Evaluation
Tool for Lymphadenopathy: A Retrospective Descriptive
Study Conducted at the Largest Hospital in Africa.
PloS One 2015; 10(6) e0130148
• • Williamson AL, Marais D, Passmore JA, Rybicki E. Human
papillomavirus (HPV) infection in Southern Africa: prevalence,
immunity, and vaccine prospects. IUBMB Life.
2002 Apr-May; 53(4-5):253-8
• • Razack R, Michelow P, Harnekar A et al. An interinstutional
review of the value of FNAB in pediatric oncology
in resource-limited countries. Diagn Cytopathol 2012;
40(9):770-776
• • Okoth C, Galukande M, Jombwe J, Wamala D. Benign proliferative
breast disease among female patients at a sub
Saharan Africa tertiary hospital a cross sectional study.
Bio Med Central Surgery 2013, 13:9