” Koulu
ei poista
oppilaiden
taustoista
johtuvia eroja.”
Mielikuva mahdollisuuksien tasa-arvosta suoma-laisessa
koulutuksessa murenee pala palalta. Jo
aiemmin on tiedetty koulutuksen periytyvän
sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi yliopistoon
päätyvät todennäköisemmin opiskelemaan korkeakoulu-tettujen
vanhempien lapset. Aiemmin tässä kuussa julkais-tussa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja
Nuorisotutkimusseuran tuoreessa tutkimusraportissa
tarkastellaan lasten koulu-uria pitkittäistutkimuksen
avulla ja vertailemalla vuosina 1987 ja 1997 syntyneitä.
Tulokset maalaavat koulutuksesta kaikkea muuta kuin
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän kuvan.
Tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustausta ja
tulotaso vaikuttavat merkittävästi lasten koulumenestyk-seen.
Parhaat edellytykset menestyä koulussa on korkeasti
koulutettujen, suurituloisten lasten vanhemmilla. 80 %
tytöistä, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja,
sai yli kahdeksan keskiarvoja. Sen sijaan vain 26 %
tytöistä, joiden vanhemmat olivat suorittaneet perusas-teen
koulutuksen, sai yli kahdeksan keskiarvoja. Ero on
selvä ja näkyy yhtä vahvana myös pojilla.
NUORTEN TOISEN ASTEEN KOULUTUSVALINNAT OVAT
ERIYTYNEET TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLILLÄ
Koulumenestys näyttää myös vahvasti sukupuolittuneelta.
Tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, mikä on
havaittu myös useissa kansainvälisissä oppimistutkimuk-sissa.
Erot ovat paitsi suuria ja ne kasvavat. Tämä on
huolestuttavaa eikä vähiten siksi, että oppilaiden menes-tys
peruskoulussa vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa
jatkaa opintoja toisella asteella ammatillisessa koulutuk-sessa
tai lukiossa. Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat
50 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
ovat jo muutenkin eriytyneet tyttöjen ja poikien välillä.
THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa
todetaan varsin karusti, että tulosten perusteella koulu ei
poista oppilaiden taustoista johtuvia eroja. Samaan
lopputulokseen ovat päätyneet aiemmin myös mm. Hannu
Karhunen ja Roope Uusitalo todeten, ettei tasa-arvoistu-miskehitys
koulutuksessa ole ehtinyt vielä edes alkaa.
Lisäksi eri syistä noin 15 % ikäluokasta jää vaille toisen
asteen tutkintoa. Tänä vuonna peruskoulun aloittaneet
lapset ovat työelämässä vielä 2070-luvulla, emmekä osaa
edes kuvitella missä ammateissa he tulevat työuransa
aikana toimimaan. Tiedämme kuitenkin jo nyt, ettei
pelkkä perusasteen koulutus anna riittäviä eväitä työelä-mään.
Pelkän perusasteen koulutuksen käyneistä vain 43
prosenttia on työllisiä.
Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
edistämisen tulisi olla yksi koulutuksen kärkihankkeista
seuraavalla vaalikaudella. Osana tätä kokonaisuutta tulisi
valmistella toimet, joilla varmistetaan toisen asteen tutkin-non
saaminen koko ikäluokalle ja minimoidaan perhetaustan
vaikutukset nuorten koulutusvalintoihin. Oppivelvollisuus-iän
nostaminen ja maksuton toisen asteen koulutus olisivat
konkreettinen keino savuttaa nämä tavoitteet.
Osana oppivelvollisuuden uudistamista on varmistetta-va,
että jokainen peruskoulun päättävä saavuttaa sellaisen
tieto- ja taitotason, joka antaa eväät menestyä jatko-opin-noissa.
Osaamisperustan vahvistaminen on välttämätöntä
myös työllisyyden parantamisen ja työurien pidentämisen
näkökulmasta. Nuorena hankittu osaaminen rakentaa
pohjan koko myöhemmälle työuralle ja elämälle. •
RIINA NOUSIAINEN, STTK:N ASIANTUNTIJA,
KOULUTUS JA OSAAMINEN
Koulutukseen tasa-arvoa
oppivelvollisuutta pidentämällä