ehkäisemisestä merellä, sisäisillä kulkuvesillä tai kana-vassa
annettuja säännöksiä tai määräyksiä siten, että
rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen
hengelle tai terveydelle. Ran- gaistus on vähintään 30
päiväsakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta.
Rikoslain 23 luvun 5 §:ssä on säädetty rangaistus
vesiliikennejuopumuksesta, 8 §:ssä kulkuneuvon luovutta-
misesta juopuneelle, 10 §:ssä kulkuneuvon kuljettamisesta
oikeudetta ja 11 a §:ssä liikenteen häirinnästä. En puutu
näihin rangaistussäännöksiin tässä yhteydessä enempää,
en myöskään ympäristörikoksia koske- viin rikoslain
säännöksiin, jotka liittyvät vesiliikenteeseen.
1.5 Prejudikaatti KKO 2010:79 –
merilain 20 luvun 2 §:n soveltuvuus huviveneilyyn?
Korkein oikeus (KKO) antoi 3.11.2010 tärkeän ennakkopää-töksen
KKO 2010:79. Oikeuskäytännössä oli kat- sottu
aikaisemmin, että huviveneen kuljettajaan voidaan
soveltaa hyvän merimiestaidon laiminlyöntiä koskevaa
merilain 20 luvun 2 §:n rangaistussäännöstä. Huvivenee-seen,
jota ei käytetä kauppamerenkul- kuun, on siis
katsottu voitavan soveltaa merilain 1 luvun 9 §:n perus-teella
yksittäistapauksittain harkiten päällikön rikosoike-udellista
vastuuta, joka perustuu merilain 6 luvun 9 §:ssä
säädettyyn hyvän merimies- taidon noudattamisvelvolli-suuteen.
Sama käsitys oli esitetty myös oikeuskirjallisuu-dessa
(Wetterstein 1981, s. 292–293, Honka 1987, s. 17).
Esillä olevassa tapauksessa syyttäjä vaati Helsingin
merioikeudessa (MO) Thomas V:lle rangaistusta merilain
20 luvun 2 §:n ja 6 luvun 9 §:n 1 momentin sekä meriteiden
sääntöjen 5 säännön ja vesiliikennelain 5 §:n 1 momentin
nojalla hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä. Syytteen
mukaan syytetty oli 10.7.2006 ollessaan vastuussa Teemu
S:n omistaman veneen ohjailusta laiminlyönyt noudattaa
vesiliikennelaissa säädettyä olosuhteiden edellyttämää
huolellisuutta ja varovaisuutta ohittamalla punaisen
väylämerkin vasemmalta puolelta, vaikka hänen olisi
tullut ohittaa lateraaliviitta oikealta puolelta. Tämän
seurauksena alus oli Helsingin edustalla Pihlajasaaren
pohjoispuolella ajanut karille, saanut vuodon ja lopuksi
uponnut kansi- rakenteita myöden veteen. Aluksessa oli
runsaasti matkustajia. Thomas V oli syytteen mukaan
aluksen päällikkönä laiminlyönyt noudattaa, mitä hänen
velvollisuutenaan hyvänä merimiehenä merionnettomuu-den
estämiseksi olisi tullut tehdä.
Helsingin MO katsoi, ettei syytettä ollut näytetty toteen,
joten syyte hylättiin. Syyttäjän valitettua ratkaisusta
Helsingin hovioikeus (HO) puolestaan katsoi syytteen
toteennäytetyksi ja tuomitsi Thomas V:n 22.9.2008
sakkorangaistukseen hyvän merimiestaidon laiminlyömi-sestä
merilain 6 luvun 9 §:n 1 momentin ja 20 luvun 2 §:n
sekä vesiliikennelain 5 §:n 1 momentin ja meriteiden
sääntöjen tähystystä koskevan 5 säännön nojalla.
KKO:n tuomion perustelujen mukaan merilaki on
lähtökohtaisesti kauppamerenkulkua sääntelevä laki.
Tämä ilmenee muun muassa merilain 1 luvun 9 §:stä,
jonka mukaan muuhun kuin kauppamerenkulkuun
käytettävään alukseen sovelletaan merilain säännöksiä
vain, mikäli ne kulloinkin tällaiseen alukseen sovel- tuvat.
Merilain soveltamisalaa koskeva säännös edellyttää siten
20 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
tästä lähtökohdasta käsin tapauskohtaista harkintaa sen
suhteen, mitkä merilain säännökset tulevat sovellettaviksi
ja kuuluuko kulloinkin sovelletta- viin säännöksiin
esimerkiksi 20 luvun 2 §:n rangaistussäännös. Thomas V:n
kuljettamaa venettä on jo syyt- teessä luonnehdittu
huviveneeksi, jollainen ei kuulu kauppamerenkulun
piiriin.
KKO:n päätösperustelujen mukaan merilain 20 luvun 2
§:n sanamuoto rajoittaa säännöksen soveltamisen aluksen
päällikköön, konepäällikköön, perämieheen, konemesta-riin
tai muuhun, joka aluksessa suorittaa meriturvallisuu-den
kannalta olennaisesti merkityksellistä tehtävää.
Rangaistussäännöksen soveltuminen vain tällaisiin
vastuuvelvollisiin puhuu sen puolesta, ettei säännöstä
sovellettaisi huvivenettä ohjailevaan henkilöön. Huvive-neitten
miehitystä eivät koske samanlaiset säännökset
kuin kauppamerenkulun alusten miehitystä, eivätkä
miehistön vastuut ja vastuualueet useinkaan ole huvive-neissä
riittävän tarkkarajaisia rangaistussäännöksiä
ajatellen. Merilain kysymyksessä olevasta rangaistussään-nöksestä
ei KKO:n mukaan ilmene rikosoikeudellisen
laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla riittävän
selvästi, että säännös tulisi sovellettavaksi myös huvive-neisiin.
Näin ollen KKO katsoi, että Thomas V:n rikosoike-udellista
vastuuta arvioitaessa ei sovellettavaksi voi tulla
merilain 20 luvun 2 §:n mukainen rangaistussäännös.
Ratkaisussa oli kysymys myös syytesuojasta ja vaihto-ehtoisen
syytteen esittämättä jättämisestä vesiliiken- ne-lain
24 §:n rangaistussäännökseen nojautuen, mutta näihin
kysymyksiin en tässä puutu.
Edellä esitetyillä perusteilla KKO katsoi, että Thomas V
ei ollut syyllistynyt rikokseen, joka hänen syykseen oli
HO:ssa luettu, kumosi HO:n tuomion hyvän merimiestai-don
laiminlyöntiä koskevalta osalta, hylkäsi Thomas V:tä
koskevan syytteen hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä,
ja vapautti Thomas V:n hänelle tuo-mitusta sakkorangais-tuksesta.
Todettakoon, että esimerkiksi Ruotsin oikeus-käytäntöä
ei ole muutettu vastaavalla tavalla.
KKO:n omaksuma kanta merilain 20 luvun 2 §:n
tulkintaan on tehnyt tarpeelliseksi merilain ja vesiliiken-ne-
lain soveltamisalojen täsmentämisen, päällikön
velvollisuuksien määrittelyn myös vesiliikennelaissa ja
vesi- liikennelain sekä rikoslain 23 luvun sanktiojärjestel-män
tarkistamisen eräin osin. Vesiliikennelain muutos-hanke
onkin parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
1.6 Hallituksen esitys vesiliikennelaiksi ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallitus on antanut eduskunnalle 18.10.2018 esityksen
vesiliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE
197/2018 vp). Uudistuksen tavoitteena on vesiliikenteen
käyttäytymistä koskevan sääntelyn ajanmukaista- minen,
viranomaisten roolien ja tehtävien selkeyttäminen sekä
sääntelyn sujuvoittaminen hallitusohjelman mukaisesti.
Tavoitteena on myös automaation mahdollistaminen.
Vesiliikenteen turvallisuuden ja vastuulli-sen veneilyn
lisääminen on tietysti myös uudistuksen tavoitteena.
Esitys sisältää vesiliikenteen liikennesääntöjen ja
liikenteen ohjaamisen periaatteiden ajanmukaistamisen ja
kokoamisen yhteen lakiin sekä huviveneen päällikköä