Saimaan kanavaluotsin
hektinen päivärytmi
10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Vaihtopäivänä
herätyskello
pirisee 0700
Hesassa. Junamat-ka
starttaa heti yhdeksän
jälkeen Rautsikalta kohti
eteläkarjalan metropolia
Lappeenrantaa. Aamupalaa
pitää ahtaa sen verran, että
jaksaa olla kevyessä
horroksessa päämäärään
asti. Matka sujuu rattoisasti
uudistuneella radalla, pari
tuntia ja ollaan Lappeen-rannan
asemalla. Kouvolas-sa
alan soitella olisiko joku
kollegoista halukas
tulemaan asemalle nouta-maan
Hesasta tulijaa.
Yleensä joku tarmokas
löytyy ryhmästä. Muussa
tapauksessa täytyy tyytyä,
vaikka Kajonin palveluk-siin.
Junamatkan aikana
luotsinvälitys Helsingistä tiedustelee, että
ehtisitkö jo 1230 laivaan Sosku-alle (kolmas
sulku Suomen puolella). Hitusen kiirettä pitää,
juna on vasta 1140 Lappeenrannassa. Jälleen
kerran VR on sen verran myöhässä, että pitää
yrittää vaihtaa laivaa seuraavan luotsin kanssa.
Onneksi päi-välaivoihin on aina halukkaita
menijöitä.
Noin viikon ruokatavarat mukaan lähikaupas-ta
ja asemalle. Maanantaina vaihtopäivänä
nopealiikkeinen siivooja pyörii imurin kanssa
kerroksesta toiseen ja puhdasta tulee.
1230 huone ”hytti” vapautuu siivoojan käsitte-lystä
ja pääsen vaihtamaan työvaatteet päälle.
Kello 1305 STK:n luotsi soittaa ja sanoo olevansa
15 minuuttia etuajassa, ehditkö vaihtoon. Ei
muuta kuin VW paanalle ja kanavan rantatietä
pitkin sululle.
Vaihto on tälläkin kertaa Soskualla 1330 ja
tästä laiva jatkaa Venäjää kohti.
Heti Soskualta lähdettäessä, Pällissä(4 sulku)
oleva luotsi tiedustelee, että ehtisitkö tunnissa
Nuijamaan järvelle kohtaamispaikkaan. Luvattua
tuli joten alus täyteen sallittuun kanavanopeu-teen.
Laskettu aika ei juurikaan heittänyt kun
kohtaaminen suoritettiin.
Alaspäin menevä luotsi ilmoittaa lähtevänsä
Pällistä Venäjän rajaviranomaisten tarkastukses-ta,
mikä on kestänyt tunnin. Tämä merkitsee
sitä, että ripeästi kohti Pälliä, ettei kukaan
nappaa sulkua nenän edestä. Tiedustellessani
sulutusvuoroani sulkumestarilta saan myöntä-vän
vastauksen. Mestari lupaa nostaa veden
takaisin yläkohtaan.
Tarkastus onnistui tällä kertaa puolessa
tunnissa, mikä onni ja autuus. Luotsit käyvät
myös ns. face control-lissa alhaalla messissä tätä
nykyä. Rajavartija havaitsee 100 prosenttisen
yhtäläisyyden kasvojeni ja roopus-kan välillä,
kontrolli läpäisty.
Tarkastuksen jälkeen alus lasketaan sulussa
alaveteen ja porttien auetessa pimeä alkaa jo
painaa päälle. Onneksi kanavalla on suhteellisen
hyvä valaistus helpottamassa navigointia vuoden
pimeimpään aikaan. Loppumatka sujuu ilman
suurempia kommelluksia. Vielä yksi vastaantulija
Rättijärvellä. Valonheittäjät vain pois päältä
etteivät sokaise vastaantulijaa totaalisesti.
Juustilan sulussa (viimeinen ennen merta)
tulee jälleen Venäjän tulliviranomaiset tekemään
omat kommer-venkkinsä. Luotsilla ei ole tässä
sulussa muuta tekemistä kuin poistua laivasta ja
lähteä tilaamallaan suoma-laisella taksilla kohti
luotsiasemaa.
Parikymmenen minuutin automatkan jälkeen
saavumme ensimmäiseen tarkastuspisteeseen.
Siitä pää-semme läpi vilauttamalla rajakulkulu-paa,
minkä jälkeen tulemme Venäjän tulliin.
Tällä kerralla emme löydä yhtäkään tullivirkaili-jaa,
joka tulisi avaamaan meille puomin. Odo-tamme
puomin takana vartin, ennen kuin
viranomainen saapuu puomille ja painaa nappia.
Seuraavaksi todelliselle Venäjän rajapuomille.
Täällä nousemme autosta ja menemme
rajakopille naamanäyttelyyn. Rajaviranomainen
vertaa jälleen ker-ran minua ja kulkulupaa. Hän
on myös kiinnostunut taksin merkistä.
Tästä jatkamme Suomen rajalle ja käymme
näyttämässä tullille passia ja kulkulupaa. Passi
tutkitaan tieto-konepäätteellä, kaikki kunnossa.
Luotsiasemalla suoriteteen maksu taksikus-kille.
Asemalla teen viimeiset kirjaukset työsuo-ritteesta.
Tämän jälkeen jääkaapille ja odottele-maan
seuraavaa komennusta. •
SLPL MATTI POSKIPARTA
PÄÄLUOTTAMUSMIES SAIMAAN KANAVA
G Merikapteeni
Matti Poskiparta.