päällikön vaatimus oikeudenkäyntikulujen määrästä.)
Sääolosuhteilla on ollut merkitystä myös vahingonkor-vausjutussa
KKO 1981 II 79. KKO katsoi tuomiossaan, että
pimeässä ja lumisateessa karille ajaneen säiliöaluksen
päällikkö oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että aluksella oli
varauduttu käyttämään muita paikanmääritysvälineitä,
kun loistojen ja muiden näköhavainto- jen teko sään
johdosta kohtasi vaikeuksia. Tämä olisi ollut erityisen
tärkeää pimeän aikaan saaristoväylän vaikeakulkuiselle
osalle tultaessa. Lisäksi sääolosuhteet olivat sellaiset, että
näkyvyyttä rajoittavia lumikuu- roja saattoi esiintyä.
Yhteenvetona korostan sääolosuhteiden merkitystä
arvioitaessa hyvän merimiestaidon noudattamista.
Rikosoikeudellisen vastuun poistuminen edellyttää
aktiivista toimintaa ja varautumista olosuhteiden muuttu-miseen.
2.9 Luottamusperiaate ja
ennakointivaatimus alusten ohjailussa
”Merenkulun liikennesäännöt” sisältyvät kansainvälisiin
meriteiden sääntöihin, sisävesisääntöihin ja avattavien
siltojen liikennesääntöihin, jotka edellä on mainittu.
Alueellisia kieltoja ja rajoituksia vesikulkuneuvolla
liikkumiseen voivat antaa vesiliikennelain nojalla Liiken-nevirasto
ja asiaomainen elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskus.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi viimeksi
mainitun lain nojalla aluekohtaisesti kieltää tietyn
vesikulkuneuvon käytön tai rajoittaa sen käyttöä. Luotta-musperiaate
edellyttää, että alusten ohjailussa on voitava
luottaa siihen, että vesillä liikuttaessa näitä sääntöjä,
kieltoja ja rajoituksia noudatetaan.
Tästä eräänä esimerkkinä mainitsen Helsingin HO:n
lainvoimaisen tuomion 12.1.1988, n:o 2256/87, diaarin:o R
1987/894. Ms Salla ja ms Abakanles lähestyivät toisiaan
vastakkaisista suunnista jääolosuhteissa. Alioikeuden
syyttäjä katsoi, että Sallan päällikkö oli avannut vaaran
lähteen ryhtymällä suunnanmuutoksiin, jotka olivat olleet
vastakkaisesta suunnasta lähestyvälle alukselle ennalta
arvaamattomia. Syyttäjän mukaan Sallan olisi tullut jäädä
odottamaan lähestyvän aluksen ohitusta, minkä lisäksi
aluksen paikanmääritys kaikkia käytettävissä olevia
laitteita hyväksikäyttäen oli laiminlyöty. Sallan nopeutta
ei ollut vähennetty eikä alusten välillä ollut myöskään
otettu yhteyttä ohituksen varmistamiseksi. Näin ollen
Sallan päällikkö oli laiminlyönyt käsitellä alusta hyvän
merimiestaidon mukaisesti.
Alioikeus totesi päätöksessään ottaneensa huomioon,
että Sallan päällikkö oli saanut luottaa siihen, että
Abakanlesia kuljetetaan ja ohjaillaan meriteiden sääntöjen
15 säännön (väistämissääntö kahden konealuk- sen
suuntien leikatessa toisensa) ja 16 säännön (väistämisvel-vollisen
aluksen toimenpiteet) edellyttämällä tavalla.
Alioikeus hylkäsi syytteen.
HO puolestaan katsoi, että vaikka Abakanles oli ollut
väistämisvelvollinen, Sallan päällikön olisi ollut ryhdyttä-vä
hyvissä ajoin ja hyvää merimiestaitoa noudattaen
toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämi- seksi ja
muutoinkin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla alusten
yhteentörmäys olisi voitu parhaiten estää. Sallan olisi ollut
kiinnitettävä toisen aluksen huomio ohitustilanteeseen
28 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
valmistautumiseksi. Tilanteessa ei ollut otettu VHF-radio-yhteyttä
alusten välillä. Lisäksi Sallan puolella ei ollut
riittävästi huomioitu sitä, että toinen alus joutui siirty-mään
ohitustilanteessa avovedestä jääolosuhteisiin. Näin
ollen Sallan päällikkö oli hyväksy- nyt riskin, että alukset
jääolosuhteissa ajautuivat sivuuttamaan toisensa vaaralli-sen
läheltä ja jopa törmää- mään toisiinsa. Yhteentörmää-misen
seurauksena eräät Sallalla matkustajina olleet
henkilöt saivat vammoja. Sallan päällikkö tuomittiin muun
muassa hyvän merimiestaidon laiminlyömisestä ja meritei-den
sääntöjen rikkomisesta sekä ruumiinvamman tuotta-muksesta
sakkorangaistukseen.
3. YHTEENVETO: HYVÄ MERIMIESTAITO
OIKEUSKÄYTÄNNÖN VALOSSA
Hyvän merimiestaidon vaatimus on yksi niistä peruskäsit-teistä,
joista aina löytyy puhumisen ja väittelynkin aihetta.
Toisaalta herää kysymys, onko hyvän merimiestaidon
vaatimuksella kohtapuoliin mitään mainittavaa merkitys-tä,
kun esimerkiksi sellaiset termit kuin e-navigointi,
robottialukset ja etäluotsaus ovat nousseet hallitsemaan
keskustelua. Kysymykseen vastaaminen vaatii oman
”messunsa”. Toivon, että päällystöliiton edustajat asian-tuntijoina
osallistuvat tähän keskusteluun.
LOPUKSI ESITÄN OMAN YHTEENVETONI SIITÄ, MIKÄ ON
HYVÄN MERIMIESTAIDON VAATIMUKSEN SISÄLTÖ
OIKEUSKÄY- TÄNNÖN VALOSSA:
1. Hyvän merimiestaidon laiminlyönti on sen huolellisuusvaatimuksen
rikkomista, jota aluksen kuljettamisessa ja käsittelyssä edellytetään.
2. Huolellisuusvaatimuksen sisältö, hyvän merimiehen standardi,
ilmenee merenkulun turvallisuuden kansainvälisestä ja kansallisesta
sääntelystä, jossa kansainvälisillä meriteiden säännöillä on keskeinen
merkitys.
3. Hyvän merimiestaidon vaatimukseen kuuluu yhtenä osatekijänä
myös tapaoikeutena noudatettava kirjoittamaton oikea ja huolellinen
menettely.
4. Tapauskohtaista tilanteiden arviointia on painotettu esimerkiksi
Ruotsin Korkeimman oikeuden (HD) ratkaisun NJA 2004, s. 764,
perusteluissa: ”Jokainen virhe, joka tehdään merellä, ei sisällä
rangaistavaa laiminlyöntiä, vaan ratkaisevaa rikosoikeudellisen
vastuun muodostumiselle ovat viime kädessä olosuh- teet kussakin
yksittäistapauksessa.” Myös merilain 8 luvun 2 §:n 3 momentissa
säädetään alusten yhteentörmäämisen aiheuttaman vahingon
korvaamiseen liittyen: ”Arvioitaessa kysymystä yhteentör- mäykseen
johtaneesta tuottamuksesta tuomioistuimen on erityisesti otettava
huomioon, oliko aikaa harkitsemiseen vai ei.” •