lähteestä, tai kyseessä voi olla onnettomuus
ja huolimattomuus. Mahdollisen epidemian
alettua kliininen diagnoosi, taudinaiheuttajan
tunnistus, taudin leviämisen ehkäisy ja
sen hoito toteutetaan samoin lääketieteellisin
keinoin taudin alkuperäisestä leviämistavasta
huolimatta.
Epätavanomainen epidemian kulku tai taudinkuva
sekä epätavallinen, ei-kotoperäinen
mikrobiologinen kanta voivat viitata tahalliseen
levitykseen, minkä seurauksena ympäristön
ja sisätilojen puhdistus, dekontaminaatio,
aiheuttaa lisäkustannuksia ja vaivaa. Yhdysvalloissa
vuonna 2001 lähetettyjen pernaruttoitiöitä
sisältäneiden kirjeiden jälkeisen, vuosia
kestäneen dekontaminaation on arvioitu maksaneen
320 miljoonaa US-dollaria. Tämä on
samaa suuruusluokkaa kuin isorokon maailmanlaajuiseen
8 Moodi 4/2018
juurimisen käytetyt varat (katso
yllä), joskaan inflaation vaikutusta ei ole tässä
huomioitu.
Kaksikäyttötutkimus
Kaksikäyttötuotteilla tarkoitettiin alun perin
sellaisia tuotteita ja menetelmiä, joita oli kehitetty
ensisijaisesti sotilastarkoituksiin, mutta
joille löytyi rauhanomaisia käyttötarkoituksia.
Hyviä esimerkkejä ovat Internet ja GPS-paikannusjärjestelmä,
joita nykyisin hyödynnetään
mitä moninaisimmissa laitteissa kännyköistä
ohjusjärjestelmiin. Yhdysvaltain puolustushallinnon
tutkimusvirasto (Defense
Advance Research Projects Agency, DARPA)
rahoitti 1960-luvun lopulla ARPANET-verkkoa,
jonka avulla voitiin jakaa digitaalisia
aineistoja toisistaan etäällä olevien tietokoneiden
välillä. Tästä verkostosta muodostui
myöhemmin Internet. Vastaavasti 1950-luvun
lopulla ballististen ohjusten ohjaamiseen kehitetty
NavSat loi pohjaa nykyiselle GPS (Global
Positioning System) -järjestelmälle.
Nykyisin kaksikäyttötuotteilla ja -tutkimuksella
viitataan yleisimmin sellaiseen tutkimukseen,
tuotteeseen ja tietotaitoon, jotka
on ensisijaisesti luotu rauhanomaisiin tarkoituksiin,
mutta joita voidaan hyödyntää myös
hyökkäykselliseen tai rikolliseen toimintaan.
2010-luvun alussa huolta herättivät influenssaviruksen
leviävyyttä ja virulenssia muuttavat
tutkimukset.
Yhdysvaltojen kansallisen terveysviraston
(NIH) mukaan ”huolta aiheuttavalla” kaksikäyttötutkimuksella
(DURC) tarkoitetaan biotiedetutkimusta,
jonka nykykäsityksen mukaan
voidaan olettaa tuottavan osaamista, tietoa,
tuotteita tai tekniikoita, joita voidaan suoraan
väärinkäyttää, ja siten niistä voi olla seurauksia
kansanterveydelle, maatalouden sadolle ja kasveille,
eläimille, ympäristölle, sotilaallisille tarvikkeille
tai kansalliselle turvallisuudelle.
Uudet biotieteiden tuomat uhkat
Biotieteiden nopea kehitys luo useiden ihmiskuntaa
hyödyntävien sovellutusten lisäksi
uhkia, joihin on vaikea viranomaistoimin tai
kansainvälisin sopimuksin puuttua tai varautua.
Siksi tiedeyhteisön ja tutkimusta rahoittavien
tahojen vastuu ja valveutuneisuus ovat
entisestään korostuneet.
Synteettisellä biologialla tarkoitetaan
menettelytapoja ja välineitä, jotka mahdollistavat
uusien biologisten organismien luomisen
tai jo tunnettujen agenssien muuntelun.
Vaikka synteettisen biologian tavoitteet ovat
usein hyvää tarkoittavia, sitä voidaan käyttää
myös vahingollisiin tarkoituksiin. Niinpä esimerkiksi
julkaistun geneettisen tiedon perusteella
saatetaan syntetisoida uudelleen jokin
virus, kuten isorokkovirus, tehdä bakteerista
entistä tartuntavaarallisempi tai lisätä sen
resistenssiä antibiootteja kohtaan.
Ajankohtainen ja mullistava bioteknologian
työkalu on CRISPR geenieditointimenetelmä,
jonka on sen helppouden ja halpuuden takia
pelätty alentavan kynnystä biouhka-agenssien
valmistukseen ja niiden levitykseen esimerkiksi
hyönteisten välityksellä.
Ehkäisy
Bioturvaamisessa (biosecurity) pyritään torjumaan
terroristijärjestöjen tai muiden rikollisten
toimijoiden mahdollisuuksia hankkia
tauteja aiheuttavia biouhka-agensseja, jottei
niitä voisi käyttää tahalliseen levitykseen.
Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin
mm. lisäämään tietoutta kaksikäyttötutkimuksesta.
Suomi laatii vuosittain YK:lle luottamusta
herättävän ilmoituksen (Confidence
Building Measures) Biologisen aseen kieltosopimukseen
(BWC) liittyvistä resursseista ja
tutkimuksesta. Olemme aktiivisesti mukana
kansainvälisissä terveys- ja bioturvallisuutta
lisäävissä ohjelmissa kuten Kansainvälinen
terveysturvallisuusohjelma (GHSA), G7 maiden
”Global Partnership Against the Spread
of Weapons and Materials of Mass Destruction”
(GP) -ohjelmassa sekä tuemme WHO:n
Kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR)
maailmanlaajuista toteutumista. Sotilaslääketieteen
keskuksen yhdessä Tansanian eläinlääketieteellisen
laboratorioviraston (TVLA)
kanssa toteuttama ja Ulkoministeriön rahoittama
bioturvahanke on yksi Suomen kontribuutioista
BTWC, GP ja GHSA ohjelmiin
(Kuva). Samat taudinaiheuttajat jotka koetaan
kehittyneissä maissa biouhka-agensseiksi
aiheuttavat kehitysmaissa luonnollisia epidemioita
ihmisissä ja eläimissä.
Biouhka-agenssien tuontiin ja vientiin
maasta sekä kuljetukseen liittyy säädöksiä ja
lupia. Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientiä
valvoo Ulkoministeriö, puolustustarvikkeiden
vientiä valvoo Puolustusministeriö. Yleisvaarallisten
tartuntatautien aiheuttajamikrobien
maahantuonnista on uuden, 1.3.2017 voimaan
astuneen tartuntatautilain mukaan ilmoitettava
THL:lle.
KIRJALLISUUTTA
Jones KE, Patel NG, Levy MA ym. Global trends in emerging
infectious diseases. Nature 451:990-994, 2008. doi:10.1038/
nature06536
Nikkari, Simo: Bioaseiden uhka: tutkimusprojektien bioturvallisuuteen
ja bioeettisyyteen tulisi kiinnittää huomioita. –
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 126(2) s. 119–120.
Pääkirjoitus, 2010.
Nikkari, Simo: Bioaseet ja bioterrorismi. –Klaus Hedman, Terho
Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri
&Martti Vaara (toim.), Infektiosairaudet: mikrobiologia, immunologia
ja infektiosairaudet s. 339–46. Helsinki: Duodecim,
2011.
Schmitt K, Zacchia NA: Total decontamination cost of the
anthrax letter attacks. Biosecur Bioterror. 2012 Mar;10(1):98-
107. doi: 10.1089/bsp.2010.0053. Epub 2012 Feb 7
Sissonen, Susanna – Raijas, Tiina – Haikala, Olli – Hietala,
Heikki – Virri, Markku – Nikkari Simo: Biologisten aseiden
kieltosopimuksen uudet haasteet. – Lääketieteellinen Aikakauskirja
Duodecim 128(3) s. 283–289, 2012.
Sissonen, Susanna – Kinnunen, Paula – Vakkuri, Aleksi –
Poutiainen, Sanna – Raijas, Tiina – Salminen, Mika – Nikkari,
Simo: Biouhilta turvassa? Säädökset suojaavat työntekijää
ja yhteiskuntaa. – Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
128(21) s. 2217–2223, 2012.
Nikkari S. Biologiset agenssien uhkamallit (luku 36.55).
Taudin levittämiseen käytettyjä biologisia agensseja (luku
36.60). B-suojelulääkinnän erityispiirteitä (luku 36.65). Kirjassa:
Suuronnettomuusopas, 3. uudistettu painos, Maaret
Castren, Simo Ekman, Rami Ruuska & Tom Silfvast (toim.)
sivut 519–28. Helsinki; Duodecim, 2015
Sillanaukee P ja Nikkari S. Terveysturvallisuuden kehittäminen
luo pohjan maailmanlaajuiselle hyvinvoinnille – Kehittyviä
maita ei voida jättää oman onnensa varaan (pääkirjoitus).
Aikakauslehti Duodecim 133 (7): 623-5, 2017
Nikkari S: Biologiset uhat ja niihin varautuminen (luku 6, s
190-201). Kirjassa: Väestön suojaamisen käsikirja 2017, ISBN
978-951-885-376-6, Raamatutrűkikoda, Tallinna, 2017.
Kandel N, Sreedharan R, Chungong S, Sliter K, Nikkari S, Ijaz
K, Rodier GRM. Joint external evaluation process: bringing
multiple sectors together for global health security. Lancet
Global Health. Vol 5 Sept 2017
Noyce RS, Lederman S, Evans DH: Construction of an infectious
horsepox virus vaccine from chemically synthesized
DNA fragments. PLOS ONE 13(1), 2018: e0188453.
VERKKOSIVUJA:
https://osp.od.nih.gov/biotechnology/dual-use-researchof
concern/
https://ghsagenda.org/events.html
https://www.nti.org/learn/treaties-and-regimes/globalpartnership
against-spread-weapons-and-materials-massdestruction
10-plus-10-over-10-program/
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/
saadokset/kansalliset/uusi-tartuntatautilaki-1.3.2017-alkaen
muutoksia-aiempaan/muut-muutokset/mikrobien
maahantuonnista-ilmoittaminen
https://www.who.int/mediacentre/news/notes/2010/smallpox_
20100517/en/
http://www.who.int/biologicals/vaccines/smallpox/en/
/events.html
/
/