Hankkeessa rakennettu
verkko-oppimisympäristö
nähdään ei vain
materiaalin tallennus- ja
jakamispaikkana, vaan
uudenlaisena oppimisen
kohtaamispaikkana,
oppimisyhteisönä.
4/2018 Moodi 19
Heidi Malava ja Marko Björn esittelemässä BioDigi hanketta.
dyntämisen. Moduulit sisältävät monipuolisesti
erilaisia oppimista tukevia elementtejä,
esim. oppimispelejä, joiden avulla ammatissa
tarvittavia tietoja ja osin taitojakin opiskelijat
voivat harjoitella itsenäisesti ja yhdessä
muun ryhmän kanssa. Kongressissa Marko
Björn esitteli neurofysiologian opintomoduuliin
rakennettua peliä, jossa opiskelija harjoittelee
EEG-elektrodien sijoittamista virtuaaliseen
päähän. Digitaalisessa ympäristössä esim.
laboratoriotyötehtäviä voidaan visualisoida ja
harjoitella virtuaalisesti. Myös internetin tarjoamia
materiaaleja hyödynnetään ja linkitetään
käsiteltäviin asiakokonaisuuksiin.
Hankkeessa rakennettu verkko-oppimisympäristö
ei nähdä vain materiaalin tallennus
ja jakamispaikkana, vaan uudenlaisena
oppimisen kohtaamispaikkana, oppimisyhteisönä,
jossa jaetaan tietoa ja opitaan myös toisilta.
Parhaimmillaan yhteiset virtuaaliset tiedonrakennusprosessit
verkossa tarjoavat opiskelijalle
luontevasti tilanteita, joiden avulla on
mahdollisuus kohdata myös muiden esittämiä
ammatilliseen osaamiseen liittyviä malleja ja
pohtia niiden merkitystä yhteisöllisesti (5,6).
Verkko-opetuksessa opettaja ohjaa opiskelijoita
oppisisältöjen lisäksi myös ryhmätöihin
ja keskusteluihin.
BioDigi-oppimisympäristön etuja opiskelijalle
ovat mm. tunne itsestä aktiivisena toimijana,
sekä mahdollisuus oman oppimisen
rytmittämiseen ja seuraamiseen esimerkiksi
oppimisanalytiikan keinoin. Oppimisanalytiikalla
tarkoitetaan opiskelijasta oppimisprosessin
aikana automaattisesti kertyvää tietoa, joka
tallentuu helposti analysoitavaksi (7). Myös
opettaja saa yksilöllisempää tietoa opiskelijan
osaamisen tasosta, jolloin hän voi kohdentaa
ohjaustaan henkilökohtaisemmin (8,9,10).
Verkko-oppimisympäristön edelleen kehittämiseen
oppimisanalytiikka antaa myös paljon
hyödyllistä tietoa.
Uusia avauksia koulutukseen
Riitta Lumpeen kongressissa esittämä posteri
“Web-based instruction in health care education”
liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön
kärkihankerahoitusta saaneeseen SOTKA
-hankkeeseen, jossa tehdään koulutuskonseptia
niin kutsuille satelliittikoulutuksille.
Kyse on koulutusmallista, jossa järjestetään
verkkopainotteista tutkintoon johtavaa terveysalan
koulutusta bioanalytiikassa, suun
terveydenhuollossa, ensihoidossa ja toimintaterapiassa.
Metropolia on järjestänyt satelliittikoulutuksia
vuodesta 2015 lähtien.
Verkko-opiskelu on lisääntynyt, koska se
on paikasta ja ajasta riippumatonta. Oppimistuloksiltaan
verkko-oppimisen on osoitettu
olevan yhtä tehokasta kuin perinteinen
opetus (11,12). Verkko- ja lähiopetuksen
yhdistelmiä pidetään oppimistuloksiltaan
parempina kuin kokonaan verkossa tapahtuva
oppiminen (13). Bioanalytiikan koulutusta
ei kuitenkaan voida toteuttaa pelkästään
verkko-opintoina, koska ammatillinen
osaaminen edellyttää laboratoriotyön käytännön
osaamista, ihmisten ihmisten kohtaamista
sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
Verkkomateriaaleja voidaan käyttää
osana lähiopetusta tai joissakin opinnoissa
ne voivat muodostaa itsenäisen opiskeltavan
kokonaisuuden.
Opettajilta verkko-oppiminen edellyttää
opetuksen uudistamista opiskelijakeskeiseksi.
Opettaja on oppimisen edistäjä ja fasilitoija,
ei tiedonjakaja. Opettajat kokevat verkko
opetuksen suunnittelun alussa vaativammaksi
kuin perinteisen opetuksen suunnittelun.
He tarvitsevat tukea verkko-opetuksen
suunnittelussa (14). Myös SOTKA -hankkeessa
mukana olevat opettajat ovat kokeneet
verkko-opetuksen haastavana. Haastavuus liittyy
siihen, saavatko he riittävästi pedagogista
ja teknistä tukea. Osa opettajista kokee tyytymättömyyttä
työn hallinnan menettämisestä
ja kantaa huolta opiskelijoiden oppimisesta.
Verkko-opetuksen suunnittelun monimuotoisuus
ja vaativuus edellyttävät verkko-opetuksen
opetusprosessin uudistamista.
Eeva Liikasen, Marko Björnin ja Marianne
Nielsenin posteri “Use of Information and
Communications Technology by Teachers and
Students in Biomedical Laboratory Science
Educations in the Nordic Countries” liittyy
BioNord-verkostoyhteistyönä tehtyyn tutkimukseen.
BioNord-verkosto on Nordplus:n
alainen verkosto, johon kuuluu bioanalyytikkokoulutusta
järjestäviä korkeakouluja kaikista
Pohjoismaista ja Virosta. BioNordin ensisijaisena
tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja
opettajien liikkuvuutta näiden maiden kesken.
Lisäksi BioNordin yhteydessä on tutkimus- ja
kehittämistoimintaa. Kyseessä olevan tutkimuksen
keskeisinpä tuloksena oli, että opiskelijat
ja opettajat eivät käytä opiskelussaan tai
työssään samoja informaatioteknologian alustoja.
Tutkimus on tarkemmin luettavassa Education
and Information Technologies –lehdestä
(15). Erilaiset sosiaalisen median alustat,
esimerkiksi Facebook, Twitter, Google+, LinkedIn,
Pinterest, Instagram and WhatsApp,
helpottavat opiskelijoiden kommunikointia
ja yhteistyötä opiskelussa (16,17). Myös Facebook
(18), Skype (19) ja YouTube (20) tukevat
opiskelijoiden oppimista.
Jatkuu seuraavalla sivulla