BIOUHAT
Vanhat taudit voivat
palata takaisin
TEKSTI: VIRPI EKHOLM
Suomessa on keskimäärin hyvä rokotuskattavuus.
16 Moodi 4/2018
Alueelliset erot ovat
kuitenkin suuria, ja paikalliset epidemiat
ovatkin mahdollisia.
”En ole ennenkään ottanut rokotteita,
enkä ole silti sairastunut. Taudin sairastaminen
on luonnollisempi tapa saada vastustuskyky
kuin rokotteen ottaminen. Rokotteet
sisältävät myrkkyjä ja voivat tuhota lapseni
terveyden.”
Muun muassa tällaisia ajatuksia voi olla
mielessä henkilöllä, joka kieltäytyy omista tai
lapsensa rokotuksista.
Kansainvälisesti vertaillen rokotuskattavuus
on Suomessa edelleen erittäin hyvä. Vain 1,4
prosenttia lapsista jää kokonaan ilman rokotuksia.
Joillakin alueilla lapsia jää kuitenkin rokottamatta
huolestuttavan paljon.
- Suurimpia huolenaiheita ovat tarttuvimmat
taudit, kuten tuhkarokko. Siinä rokotuskattavuuden
tulisi olla yli 95 prosenttia, jotta
epidemioita ei pääsisi syntymään, kertoo ylilääkäri
Hanna Nohynek THL:n Terveysturvallisuusosastolta.
Esimerkiksi Pietarsaaren seudulla alle 90
prosenttia lapsista on saanut vähintään yhden
annoksen MPR-rokotetta, joka suojaa tuhkarokolta,
sikotaudilta ja vihurirokolta. Hinkuyskää
ja poliota torjuva viitosrokotekin annetaan
siellä alle 95 prosentille lapsista.
- Jos epidemia syntyisi, suurimmassa vaarassa
olisivat alle kolmen kuukauden ikäiset
vauvat, jotka eivät ole vielä ikänsä puolesta
saaneet yhtäkään yhdistelmärokotetta. Heille
esimerkiksi hinkuyskä voi olla elämää uhkaava
tauti, Nohynek huomauttaa.
Toinen riskiryhmä ovat henkilöt, joiden
immuunipuolustus on sairauden tai sen hoidon
vuoksi heikentynyt. Rokottamatta jättäminen
ei siis altista sairauksille vain itseä ja
omaa perhettä vaan kaikki muutkin, jotka ovat
alttiita tarttuville taudeille.
Rokotteiden haitat huolettavat
Tärkein syy jättää lapsia rokottamatta on huoli
rokotteiden turvallisuudesta.
- Ihmisillä ei ole välttämättä käsitystä siitä,
kuinka vaarallisia nämä taudit ovat. Silloin
turvahuolet saavat ehkä suuremman roolin
kuin itse taudin vakavuus, Nohynek kuvailee.
Kohu sikainfl uenssarokotteen aiheuttamista
narkolepsiatapauksista sai monet suhtautumaan
rokotteisiin entistä kriittisemmin. Erityisesti
heräsi huoli rokotteiden sisältämistä tehosteaineista,
vaikka tehoste ei lopulta ollutkaan pääasiallinen
syy narkolepsiatapauksiin.
- On todella harvinainen tapahtuma, että
rokotus myötävaikuttaa autoimmuunitaudin
puhkeamiseen. Laajoissa rekisteripohjaisissa
tutkimuksissa ei ole löydetty näyttöä siitä, että
minkään muun rokotteen kohdalla niin olisi
käynyt, Nohynek kertoo.
HPV-rokotteen turvallisuutta kohtaan
heräsi epäilyjä Tanskassa, kun rokotusten
aloittamisen jälkeen todettiin useita
POTS-oireyhtymään (Postural Orthostatic
Tachycardia Syndrome) sairastuneita nuoria.
Tarkemmissa selvityksissä ei kuitenkaan
voitu osoittaa, että POTS-tapaukset liittyisivät
rokotuksiin.
Osa rokotteiden vastustajista haluaa elää
mahdollisimman luonnonmukaisesti ja välttää
”keinotekoisia” lääkkeitä ja rokotteita. He
uskovat, että taudin sairastaminen antaisi
luonnollisemman suojan kuin rokote.
Tähän Nohynek vastaa, että rokotteet ovat
hyvinkin luonnollinen tapa kehittää immuniteetti
sairauksia vastaan. Lisäksi ne ovat selvästi
vaarattomampia kuin itse tauti.
- Lopulta on kysymys höydyn ja haitan
välisestä suhteesta. Se saattaa vaihdella tautiin
sairastumisen riskistä, taudin vakavuudesta,
käytettävissä olevasta rokotteesta ja rokotettavan
terveydentilasta riippuen.
Kuuntele huolia, älä tuputa tietoa
Miten terveydenhuollon ammattilaisen sitten
tulisi toimia, kun hän kohtaa perheen, joka
epäröi tai vastustaa rokotuksia?
Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän
puheenjohtaja, lasten infektiotautien professori
Harri Saxén on pohtinut asiaa paljon.
Hänen mukaansa tärkeintä on päästä keskusteluyhteyteen
vanhempien kanssa.
- Jos perhe kieltäytyy rokotuksista, sanon
ensimmäiseksi, että on hienoa, että ajattelette
lastenne parasta ja heidän terveyttään. Kaikki
vanhemmat eivät niin tee. Tällä tavalla yritän
päästä sinne haarniskan alle ja saada keskusteluyhteyden.
Seuraavaksi Saxén kyselee, millaisia pelkoja
perheellä on rokotteita kohtaan, ja pyrkii vastaamaan
huoliin asiallisella informaatiolla.
- Ei pidä ylhäältä alaspäin viisastella, että
olette nyt ihan hukassa ja väärässä, ja me kyllä
tiedämme paremmin, hän kiteyttää.
Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä korostaa, että valtaosa
suomalaisista lapsista on erittäin hyvin rokotettuja.
Täysin ilman rokotuksia jää onneksi vain reilu prosentti
lapsista.