4/2018 Moodi 5
PÄÄKIRJOITUS
Pernarutto, isorokko ja Ebola ovat termejä,
jotka suuri osa ihmisistä tunnistaa
välittömästi, mutta joiden kanssa
tuskin kukaan haluaa olla tekemisissä.
Biologinen uhka eli biouhka on
mikrobin tai biologisen materiaalin aiheuttama
joukkosairastuminen tai sen uhka, kun tauti ei
tartuntavaaransa vuoksi ole hoidettavissa normaalitoiminnan
puitteissa tai kun kyseessä on
laaja joukkosairastuminen, jonka hallitsemiseen
tavanomaiset resurssit eivät riitä.
Agensseja eli bioaseena käytettäviä mikrobeja
ovat virukset, bakteerit, geneettisesti
muunnellut organismit ja biologiset toksiinit.
Tartuntatautien käyttö biologisena aseena
sodassa tai terrori-iskussa on tänä päivänä
yleinen kauhuskenaario, jota vastaan ei puolustauduta
tykeillä ja ohjuksilla vaan pipeteillä
ja koeputkilla. Haasteet ovat kuitenkin kovat,
rokotteiden kehittäminen vie aikaa ja epidemioiden
taltuttaminen niiden puhjetessa saattaa
olla hyvinkin vaikeaa pelkästään puutteellisen
infrastruktuurin ja tietämättömyyden
johdosta.
Suomen uusi tartuntatautilaki, joka astui
voimaan 1.3.2017, korvaa aiemman vuodelta
1986 peräisin olleen lain. Lain tarkoituksena
on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä
sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle
aiheutuvia haittoja.
Merkittävimmät muutokset aikaisempaan
lakiin verrattuna koskevat hoitoon liittyvien
infektioiden sekä mikrobilääkeresistenssin
seurantaa ja torjuntaa. Uusi tartuntatautilaki
säätelee, mitkä rokotukset ovat pakollisia sosiaali
ja terveydenhuollon alan työntekijöille,
ja millaisissa asiakas- ja potilastiloissa rokotukset
vaaditaan. Myös infektioiden seurantajärjestelmiä
sekä tiedonsaantimahdollisuuksia
epidemian selvittämisen yhteydessä on laajennettu.
Tartuntatautilaki ei varsinaisesti ole otsikoissa
tässä Moodissa, vaan lehti tarkastelee
biouhkia yleisesti monelta suunnalta. Rokotukset
ja etenkin rokottamattomuus puhuttaa
suurta yleisöä ja kotimaan kehitystrendiä
analysoidaan lehden sivuilla. Mukana on
myös Sotilaslääketieteen keskuksen näkemyksiä
bioterrorismin uhkaan liittyen ja muun
muassa Nordic Biosafety – verkoston toiminnan
esittely sekä muita ajankohtaisia, mielenkiintoisia
artikkeleja.
KUVA: NINA KAVERINEN
Tietoisuus biouhista
on osa globaalia arkeamme
Moodin teemat uudistuivat vuonna 2018
ja olemme iloksemme todenneet lukijakuntamme
laajenevan uudistuksen myötä.
Olemme käsitelleet matkailulääketiedettä,
huumeita, sotea ja laatua ja nyt vuoden
pimeimpään hetkeen tuomme pöydälle biouhat.
Teemat ovat olleet ilmeisen ajankohtaisia
ja keskustelua vaativia. Jatkamme uudistetulla
linjalla ensi vuonnakin ja tuomme pohdittavaksenne
muun muassa terveysteknologian ja
tekoälyn haasteita ja mahdollisuuksia.
Kerromme lehdessä myös ajankohtaisia
uutisia Labqualitysta ja tiedotamme samalla
monenlaisista laatupalveluistamme, joiden
myötä olemme kanssanne toteuttamassa soteuudistusta.
Toivottavasti lehden sisältö on
hyödyllinen, monipuolinen ja ajatuksia herättävä.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä
toivottaen
Mia Lindström
toimitusjohtaja
Labquality Oy