mustelmaa. Lopuksi varmistetaan, että potilas
tietää miten hän saa vastaukset laboratoriotutkimuksiinsa.
12 Moodi 4/2018
Aseptiikka verinäytteenotossa
Aseptiikan tavoitteena on suojata väestöä
biologisilta tekijöiltä, estää niiden tarttuminen
potilaaseen, hoitovälineisiin, hoitohenkilöstöön
tai hoitoympäristöön.
Näytteenottovälineiden,
-kärryjen ja -pöytien
aseptiikasta huolehtii
näytteenottaja. Ennen
näytteenottoa/pistoa tarvittavat
näytteenottovälineet
otetaan esille huolehtien
aseptiikan toteutumisesta
ja näyteneulan säilymisestä
steriilinä.
Näytteenotto voidaan
aloittaa kun on varmistettu,
Laboratoriotutkimuksilla
kiistatta tärkeä
merkitys potilaan
hoitoprosessissa.
että preanalytiikkaan (paasto, lääkitys,
näytteenotto- tai valveillaoloaika jne.) liittyvät
esivalmistelut ovat toteutuneet vaaditulla
tavalla ja potilas on asettunut mukavaan asentoon.
Näytteenottokohta valitaan tunnustelemalla
sormella laskimoa, pisto tehdään kohtaan,
jossa laskimo sormella tunnusteltaessa
tuntuu ja/tai näkyy hyvin. Käytettäessä suonen
etsimiseen staasia, se tulee pyyhkiä desinfektioaineella
käytön jälkeen ja tarpeen vaatiessa
käyttää kertakäyttöstaasia.
Ennen neulanpistoa pistoalue puhdistetaan
70% alkoholilla. Saatavana on kertakäyttöisiä
puhdistusainelappuja, desinfektioaineannostelija
käytettäessä annostelija tulee puhdistaa
säännöllisin väliajoin. Näytteenottoputket
täytetään CLSI:n suosituksen mukaisessa järjestyksessä.
Jos näytteenottoputkien ulkopuolelle
on näytteenoton aikana syystä tai toisesta
kontaminoitunut verellä, puhdistetaan putket
70% alkoholilla ennen niiden identifioimista
potilaan nimitarroilla.
Näytteenottovälineet järjestykseen
Näytteenottokärryillä ja –pöydillä säilytettäville
näytteenottovälineille on hyvä luoda
yhdenmukainen järjestys hyödyntämällä esimerkiksi
Lean-menetelmää. Lean-menetelmässä
seurataan näytteenottajan näytteenottovälineiden
käyttöä näytteenoton aikana ja
kehitetään toimivinta järjestystä. Jatkuvalla
kehittämisellä saadaan kaikille näytteenottokärryille
ja –pöydille yhtenäinen järjestys, jolloin
kaikki välineet ovat helposti löydettävissä
ja saavutettavissa. Työnantajalla on velvollisuus
huolehtia, että terävän jätteen hävittämiseen
on selkeästi merkityt ja turvallisuustekniset
jätesäiliöt. Lean-menetelmällä myös
jätesäiliölle määritellään yhtenäinen paikka,
mikä lisää näytteenoton turvallisuutta ja sujuvuutta.
Neulatapaturmien ja vaaratilanteiden
ehkäisemiseksi laboratorioihin on laadittava
menettelytapaohjeet toimintaa ohjaamaan.
Työnantajan tulee tarjota näytteenottoon
neulat, joissa hyödynnetään
turvallisuusteknisiä
suojamekanismeja. Pistotapaturmasta,
joka voi
aiheuttaa veriteitse tarttuvan
infektion, tulee työntekijän
viipymättä ilmoittaa
työnantajalle. Neulanpistojen
ym. terävien
instrumenttien aiheuttamien
biologisten tekijöiden
tapaturmien tai vaaratilanteiden
estämiseksi
on
työnantajan on selvitettävä tilanteeseen johtaneet
syyt ja aloitettava toimenpiteet vastaavan
tapahtuman estämiseksi.
Lopuksi
Laboratoriotutkimuksilla on kiistatta tärkeä
merkitys potilaan hoitoprosessissa. Verinäytteitä
tarvitaan laboratoriotutkimuksiin,
joilla ennaltaehkäistään ja diagnosoidaan sairauksia,
hoidetaan potilasta ja seurataan potilaan
saamaa hoitoa. Näytteenottotoiminnassa
tulee varmistaa potilas- ja työturvallisuuden
toteutuminen ja sen jatkuva kehittäminen.
Potilasturvallisuuden parantamiseksi Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut potilaille
ja heidän läheisilleen oppaan potilasturvallisuudesta
(6). Tärkeänä osana turvallisuuden
parantamisessa on henkilökunnan velvollisuus
välittömästi ilmoittaa turvallisuutta vaarantavista
työtapaturmista ja raportoida kaikki
läheltä piti- tilanteet. Työnantajan on selvitettävä
tapaturma- ja vaaratilanteiden syyt ja
ryhdyttävä toimenpiteisiin vastaavan estämiseksi.
LÄHTEET
1. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi
biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta
14.12.2017/933. Annettu Helsingissä. Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170933
2. Sissonen, S., Kinnunen, P., Vakkuri, A., Poutiainen, S.,
Raijas, T., Salminen, T. & Nikkari, S. 2012. Biouhilta turvassa?
– Säädökset suojaavat työntekijää ja yhteiskuntaa.
Duodecim. 23: 2217 – 2223. Saatavissa: http://www.
terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10598.pdf
3. Biologisten tekijöiden luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos. THL 2018.Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/
infektiotaudit/laboratoriotoiminta/biologisten-uhkien
osaamiskeskus/bioturva/biologisten-tekijoiden
luokitus-ja-laboratorioiden-eristystasot
4. World Health Organisation. World Health Organisation
2009: WHO Guideline on Drawing Blood: Best Practices in
Phelbotomy. NCBI. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.
nih.gov/books/NBK138665/
5. Terveydenhuoltolaki 30.12.3010/1326. Annettu Helsingissä.
Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
2010/20101326
6. Potilaan opas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL.
Saatavissa: http://www.potilaanopas.fi/fi/02_course/
Html5_training/site/index.html#page-1
/www.ncbi.nlm
/www
/
/20170933
/
/