Liity suunnannäyttäjiin ja
tule Helsingin Messukeskukseen
täydentämään omaa
asiantuntijuuttasi ja osallistumaan
ajankohtaisiin keskusteluihin.
4/2018 Moodi 27
perä ei ole suomalainen. Tarja Pöndelin tulee
kertomaan kokemuksia viitearvojen käytöstä.
Parasitologia on vuoden tauon jälkeen
ohjelmassa mukana, ja tällä kertaa ydinaiheiksi
on valittu kihomadot sekä nukleiinihappotestien
käyttö analytiikassa. Patologian
ohjelmassa on keskitytty erilaisten näytteiden
ja leikkeiden käsittelyyn sekä näytteen
laadunvarmistamiseen värjäyksissä. Sytologisista
näytteistä on lisäksi kaksi erillistä luentoa,
jotka käsittelevät perustutkimusten ohella
erikseen pyydettäviä lisätutkimuksia.
Terveysteknologiaa
ja työhyvinvointia
Toisen kongressipäivän erikoisteemoja ovat
terveysteknologia ja työhyvinvointi, jotka ovat
aina olleet hyvin suosittuja. Kongressin 2019
ohjelmassa on esillä täysin uutta teknologiaa,
robotiikkaa sekä farmakogenetiikan uusimpia
sovelluksia potilastyössä. Keinoälyä käytetään
jo hoitotarpeen arviointiin ja hoitopolun
valintaan, ja erilaiset sähköiset palvelut ovat
yhä keskeisempiä terveydenhuollossa. Terveysteknologiaa
lähestytään käytännön kokemusten
kautta, esimerkiksi humanoidirobotti
Pepperin ja keinoälyavusteisen hoidontarpeen
arvioinnin tiimoilta.
Voisiko ketterä oppiminen olla työelämän
tärkein menestystekijä? Laatu on yksi tärkeä
tekijä työhyvinvoinnissa ja sen avulla on
mahdollisuus parantaa työn imua ja tuloksellisuutta.
Millainen tulisi olla työntekijän tulevaisuuden
työkalupakki? Tätä pohtii Sitran
strategia- ja ennakointijohtaja Paula Laine.
Kansainvälinen kongressi
Labquality Daysin avausluennot ovat jo vuosia
olleet englanninkielisiä, ja ne ovat johdattaneet
kuulijat kansainvälisiin ohjelmakokonaisuuksiin.
Olemme onnistuneet yhdessä
tieteellisen komitean kanssa kattamaan kaksi
merkittävää aihealuetta. Vuonna 2019 teemoina
ovat ”Quality Control reinvented?”
torstaina ja ”Digital Health” perjantaina.
Olemme vakuuttuneita, että ulkoinen ja
sisäinen laadunarviointi ei ole laboratorioissa
entisen kaltaista torstain kongressipäivän jälkeen.
Sten Westgardin nimi on kaikille tuttu
laboratoriolääketieteessä ja hän tulee avaamaan
ohjelman kysyen, tarvitaanko Westgardin
sääntöjä nyt ja tulevaisuudessa. Tony
Badrick vuorostaan kyseenalaistaa niitä keinoja,
joita perinteisesti käytetään sisäisessä ja
ulkoisessa laadunarvioinnissa. Tulevatko nämä
joskus tulevaisuudessa sulautumaan yhdeksi
kokonaisuudeksi? Koulutuspäivän aikana pohdimme
myös muita laadunohjauksen moderneja
lähestymistapoja tai sitä, miten nykyisiä
laadun ohjauskeinoja voidaan soveltaa uudella
tavalla. Päivän päättää Elvar Th eodorssonin
moderoima paneelikeskustelu, jolloin osallistujilla
on mahdollisuus haastaa muita laadun
ammattilaisia omilla näkemyksillään ja kysymyksillään.
Perjantain luentokokonaisuuden tulee avaamaan
Aarno Palotie, maamme kansainvälisesti
tunnetuimpia geneettisen tiedon uranuurtajia.
Hänen luentonsa kertoo, miten geneettistä
tietoa voi nykyisin hyödyntää, sekä päivittää
FinnGen tutkimushankkeen nykytilaa.
Markus Perola Terveyden ja Hyvinvoinnin
laitokselta kertoo omassa esityksessään, miten
biopankit ja niistä saatava tutkimustieto edistää
jo nyt terveyttämme. Vilmundur Gudnasonilla
on puolestaan mielenkiintoista tietoa
siitä, miten islantilaisten geenipankki voi tarjota
uusia työkaluja ateroskleroosin tutkimisessa.
Sten Westgard pitää toisen esityksen
perjantaina, ja kertoo erään laboratoriolääketieteen
analytiikkaa mullistaneet teknologian
noususta ja katteettomiksi osoittautuneista
lupauksista.