8
laadittu asiakirja – Virkamiesten
välinen sähköpostiviestintä – Eri
viranomaiset – Ympäristöministeriö
– ELY-keskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
(ELY-keskus) esitetty
asiakirjapyyntö koski kaikkea postin
tai sähköpostin välityksellä tapahtunutta
kirjeenvaihtoa ympäristöministeriön
ja ELY-keskuksen
sekä sanotuissa viranomaisissa toimivien
virkamiesten välillä koskien
Talvivaara Sotkamo Oy:n tai
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö
Oyj:n toimintaa ja valvontaa aikavälillä
1.1.2011–23.1.2015. ELYkeskus
luovutti asiakirjapyynnön
esittäjälle arkistoidun (ELY-keskuksen
diaariin kirjatun) aineiston,
mutta ei kirjaamattomia sähköpostiviestejä
katsoen, että ne jäävät julkisuuslain
soveltamisalan ulkopuolelle
mainitun lain 5 §:n 4 momentin
perusteella. Luovuttamatta
jätetty aineisto käsitti lähes 200
sähköpostiviestiä. Asiassa oli ratkaistavana,
voitiinko eri viranomaisissa
toimivien virkamiesten
välisen viestinnän tuloksena syntyneitä
asiakirjoja pitää julkisuuslain
5 §:n 4 momentissa tarkoitettuina
sisäisen työskentelyn asiakirjoina.
Luovuttamatta jätettyjä, saman
hallinnonalan viranomaisissa toimivien
virkamiesten välisiä sähköpostiviestejä
voitiin luonnehtia ennemminkin
yksittäisten virkamiesten
keskinäisiksi kuin viranomaisten
väliseksi viestienvaihdoksi. Sisällöltään
ja tarkoitukseltaan viestit
olivat pääosin mielipiteen- tai
tietojenvaihdoksi luonnehdittavia.
Sähköpostiviestintä oli viranomaisten
ja virkamiesten välisessä
neuvotteluluonteisessa yhteydenpidossa
huomattavasti keskeisemmässä
asemassa kuin julkisuuslain
tullessa voimaan vuonna 1999.
Kun vielä otettiin huomioon, että
julkisuuslain 5 §:n 4 momentin tarkoituksena
on turvata virkamiesten
välisen kommunikoinnin ja
mielipiteidenvaihdon vapautta,
kysymyksessä olevia sähköpostiviestejä
oli pidettävä lainkohdassa
tarkoitettuina viranomaisten sisäistä
työskentelyä varten laadittuina
asiakirjoina. Sähköpostiviesteihin
tutustumisen perusteella
voitiin lisäksi arvioida, että kokonaisuutena
arvioituna ne eivät sisältäneet
sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön
mukaan oli liitettävä
arkistoon. Luovuttamatta
jätettyihin sähköpostiviesteihin ei
siten julkisuuslain 5 §:n 4 momentin
perusteella sovellettu mainittua
lakia.
Esittelijän eriävä mielipide.
Suomen perustuslaki 12 § 2 momentti
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
(julkisuuslaki) 1 § 1 momentti,
3 §, 5 § 2 ja 4 momentit, 9 §
1 momentti, 11 § ja 17 § 1 momentti
Arkistolaki 6 § 1 momentti ja 7 §
2 momentti
Hallituksen esitys eduskunnalle
laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta
ja siihen liittyviksi laeiksi
(HE 30/1998 vp)
KHO:2017:158
Tavaramerkki – Sekaannusvaara
– Rekisteröintieste –
Rekisteröintisuostumus – Valituslupa
– Muu painava syy
Patentti- ja rekisterihallitus oli hylännyt
tavaramerkin rekisteröintiä
koskevan hakemuksen sekaannusvaaran
perusteella. Markkinaoikeus
oli pysyttänyt Patentti- ja rekisterihallituksen
päätöksen lopputuloksen
sillä perusteella, että
sekaannusvaara oli kahden esterekisteröinnin
osalta olemassa, jolloin
hakijan esittämästä kolmatta
esterekisteröintiä koskevasta rekisteröintisuostumuksesta
ei ollut
tarvetta lausua. Hakijan esitettyä
korkeimmalle hallinto-oikeudelle
lisäksi kahta muutakin esterekisteröintiä
koskevat rekisteröintisuostumukset
korkein hallinto-oikeus
myönsi valitusluvan muun painavan
syyn perusteella, kumosi Patentti
ja rekisterihallituksen ja
markkinaoikeuden päätökset ja
palautti asian Patentti- ja rekisterihallitukselle
tavaramerkin rekisteröintiä
varten.
Tavaramerkkilaki 14 § 2 momentti
(1715/1995)
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa
7 luku 2 § 1 ja 3 momentti
Hallintolainkäyttölaki 13 § 2 momentti
KHO:2017:159
Numeroista muodostuva tavaramerkki
– Erottamiskyky – Tavaran
ominaispiirteitä kuvaava
tavaramerkki – Tavaramerkin ja
tavaran välinen yhteys – Määrä –
Hinta – Unionin tuomioistuimen
oikeuskäytäntö
Patentti- ja rekisterihallitus oli hylännyt
numeroista muodostuvan
merkin 12 rekisteröintiä tavaramerkiksi
oven painikkeille tavaraluokissa
6 ja 20 koskevan hakemuksen
sillä perusteella, että merkin
12 voitiin ymmärtää ilmaisevan
kysymyksessä olevien tavaroiden
paljoutta ja hintaa. Markkinaoikeus
oli hylännyt hakijan valituksen
Patentti- ja rekisterihallituksen
päätöksestä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että numeroista muodostuva tavaramerkki
voitiin rekisteröidä tavaramerkiksi,
mutta se oli lähtökohtaisesti
heikosti erottamiskykyinen.
Koska ei ollut kohtuudella
odotettavissa, että kohderyhmään
kuuluva kuluttaja yhdistäisi merkin
12 oven painikkeiden määrään
tai hintaan tai katsoisi sen kuvaavan
muutenkaan mainittujen tavaroiden
ominaispiirteitä, sitä ei ollut
pidettävä niiden tavaramerkkinä
niin erottamiskyvyttömänä, että
sen rekisteröinti olisi tullut evätä.
Korkein hallinto-oikeus kumosi
markkinaoikeuden ja Patentti- ja
rekisterihallituksen päätökset ja
palautti asian Patentti- ja rekisterihallitukselle
tavaramerkin rekisteröintiä
varten.
Tavaramerkkilaki 1 § 2 momentti
(39/1993), 13 § (56/2000) ja 20 §
1 momentti
Tavaramerkkilaki 3 ja 13 §
HE 24/2016 vp
Unionin tuomioistuimen tuomio
asiassa C-51/10 P, Agencja Wydawnicza
Technopol v. SMHV
(ECLI:EU:C:2011:139)
KHO:2017:160
Julkinen hankinta – Hankintamenettelyn
keskeyttäminen –
Hankintapäätöksen poistaminen
– Oikeussuojan tarve hankintapäätöksen
osalta – Asiaratkaisun
antamatta jättäminen
Hankintayksikkö oli 18.10.2016 tekemällään
keskeyttämispäätöksellä
tosiasiallisesti poistanut 7.8.2015
tekemänsä hankintapäätöksen ja
keskeyttänyt hankintamenettelyn
markkinaoikeuden päätöksestä
tehdyn valituksen ollessa vireillä
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Hankintapäätöksen 7.8.2015
poistaminen ja hankintamenettelyn
keskeyttäminen tarkoitti, että