7 Momentti 8/2017
Momentti
kaisemisesta yksin kirjallisen valmistelun
perusteella tuli sovellettavaksi
asiaan, mutta asian laatu
edellytti pääkäsittelyn toimittamista
käräjäoikeudessa. Hovioikeuden
olisi siten tullut palauttaa
asia käräjäoikeuteen pääkäsittelyn
toimittamiseksi.
OK 12 luku 10 §
OK 12 luku 11 §
OK 5 luku 27 §
OK 5 luku 27a §
KKO:2017:78
Petos – Törkeä petos – Oikeudenkäyntimenettely
– Todistelu
– Asianosaisen kuulustelu –
Itsekriminointisuoja
A:ta oli kuultu käräjäoikeudessa
takaisinsaantia konkurssipesään
koskevan asian pääkäsittelyssä
vastaajayhtiön edustajana henkilökohtaisesti
todistelutarkoituksessa
ja toisessa vastaavassa asiassa
asianosaisena henkilökohtaisesti
todistelutarkoituksessa. Ennen
kuulemistaan näissä oikeudenkäynneissä
A:ta oli kuultu rikoksesta
epäiltynä velallisen rikoksia
koskevassa esitutkinnassa, joka
liittyi takaisinsaantioikeudenkäyntien
kohteena oleviin toimiin.
A:lle vaadittiin rangaistusta törkeästä
petoksesta ja petoksesta,
koska hän oli hankkiakseen edustamalleen
yhtiölle ja itselleen oikeudetonta
taloudellista hyötyä
erehdyttänyt käräjäoikeutta kertomalla
todistelutarkoituksessa henkilökohtaisesti
kuultuna totuudenvastaisesti
takaisinsaantikanteiden
perusteita koskevista seikoista, aiheuttaen
menettelyllään kanteiden
hylkäämisen ja siten kantajalle vahinkoa.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
ettei A:n itsekriminointisuojaa
ollut loukattu. Syytteitä
törkeästä petoksesta ja petoksesta
ei ollut hylättävä itsekriminointisuojaa
koskevalla perusteella. Ks.
KKO:2015:6
RL 36 luku 1 §
RL 36 luku 2 §
OK 17 luku 24 § 1 mom (571/1948)
OK 17 luku 65 § (360/2003)
KKO:2017:79
Ylimääräinen muutoksenhaku –
Rangaistuksen määrääminen –
Vapaudenmenetysajan vähentäminen
A oli ollut tutkintavankina häneen
kohdistettujen rikosepäilyjen ja sittemmin
syytteiden vuoksi rikosasioissa,
joiden käsitteleminen tuomioistuimessa
oli erotettu kahteen
eri oikeudenkäyntiin. Ensin käsitellyssä
asiassa hovioikeus oli A:n
vankeusrangaistukseen tuomitessaan
vähentänyt rangaistuksesta
rikoslain 6 luvun 13 §:n 2 momentin
nojalla paitsi ajan, jonka A oli
ollut tämän asian vuoksi vangittuna,
myös ajan, jonka A oli ollut vapautensa
menettäneenä samaan
asiakokonaisuuteen liittyneen,
tuolloin vielä käräjäoikeudessa käsiteltävänä
olleen toisen rikosasian
vuoksi. Sittemmin A tuomittiin käräjäoikeudessa
vankeusrangaistukseen
myös toisessa asiassa.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
ettei vapaudenmenetysajan
vähentämisessä ollut hovioikeudessa
tapahtunut oikeudenkäyntivirhettä
eikä tuomio perustunut ilmeisesti
väärään lain soveltamiseen.
A:n ylimääräinen muutoksenhakemus
hylättiin.
RL 6 luku 13 §
RL 2c luku 5 § 2 mom
VankeusL 3 luku 1 § 2 mom
KKO:2017:80
Kuluttajansuoja – Velkomus –
Palvelussopimus
Teleyritys oli puhelimitse myynyt
asiakkaalleen mobiililaajakaistaliittymän.
Kysymys siitä, oliko samalla
sovittu siitä, että kuluttajan
ja teleyrityksen välinen aiempi liittymäsopimus
lakkasi. (Ään.)
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallinto-asiat
KHO:2017:155
Tavaramerkki – Vilpillinen mieli
– Ehdoton rekisteröintieste –
Puhevalta – Oikeussuojan tarve
Tavaramerkin rekisteröinti vilpillisessä
mielessä oli rekisteröintiesteenä
sillä tavalla ehdoton, ettei rekisteröintiä
vastaan väitteen tehneen
oikeus vedota samankaltaisen
tavaramerkin ennen rekisteröintihakemuksen
jättöpäivää tapahtuneeseen
käyttöön riippunut
siitä, oliko kysymys sen omasta vai
kolmannen taholta tapahtuneesta
käytöstä.
Tavaramerkkilaki 14 § 1 momentti
(996/1983) 7 kohta (1715/1995)
HE 24/2016 vp
Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön
lähentämisestä
2008/95/EY 3 artikla
2 kohta d alakohta
C-529/07, Chocoladenfabriken
Lindt & Sprüngli,
ECLI:EU:C:2009:361
Vrt. KHO 2010:75
KHO:2017:156
Julkinen hankinta – Valituksen
laajentaminen – Oikeusastejärjestys
– Asian muuttuminen toiseksi
– Tutkimatta jättäminen –
Tarjousten vertailu
Yhtiö oli markkinaoikeudessa vaatinut
hyvitysmaksun määräämistä
perustellen sitä muun ohella tarjousten
vertailun virheellisyydellä kahden
alavertailuperusteen osalta.
Yhtiö oli vasta korkeimmassa
hallinto-oikeudessa laajentanut
valitustaan esittämällä hankintayksikön
selitykseen antamassaan
vastaselityksessä, että tarjousten
vertailu oli ollut virheellistä
myös kuuden muun alavertailuperusteen
osalta.
Asia olisi yhtiön tarjousten vertailun
virheellisyyden perusteiksi
korkeimmassa hallinto-oikeudessa
esittämien seikkojen perusteella
tullut arvioitavaksi huomattavasti
laajemmin kuin asia oli ollut käsiteltävänä
markkinaoikeudessa.
Asia jätettiin tutkimatta siltä
osin kuin yhtiö oli korkeimmassa
hallinto-oikeudessa esittänyt uusia
tarjousten vertailun virheellisyyden
perusteita, joita se ei ollut esittänyt
markkinaoikeudessa. Asia
oli näiden perusteiden esittämisen
johdosta muuttunut hallintolainkäyttölain
27 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
tavalla toiseksi.
Hallintolainkäyttölaki 27 § 2 momentti
KHO:2017:157
Asiakirjajulkisuus – Julkisuuslain
soveltaminen – Viranomaisten
sisäistä työskentelyä varten