3 Momentti 8/2017
Momentti
eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Lakia ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä
siihen säännökset rahoitusjärjestelmän
rakenteellisten
ominaisuuksien perusteella määrättävästä
yhdestä viiteen prosentin
suuruisesta lisäpääomavaatimuksesta.
Ehdotus perustuu Euroopan
unionin luottolaitoksia
koskevaan direktiiviin sisältyvään
kansalliseen sääntelyoptioon.
Finanssivalvonnan johtokunnan
päätöksellä käyttöönotettavalla lisäpääomavaatimuksella
katettaisiin
pitkäaikaisten ja suhdanteista
riippumattomien rahoitusjärjestelmää
tai kokonaistaloutta uhkaavien
tekijöiden muodostamaa riskiä.
Lisäpääomavaatimuksia koskevia
säännöksiä sovellettaisiin myös sijoituspalveluyrityksiin.
Lait on tarkoitettu
tulemaan voimaan
1.1.2018.
●Hallituksen esitys (HE 143/
2017 vp) eduskunnalle laiksi
maksulaitoslain muuttamisesta
ja eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Ehdotetuilla laeilla pannaan täytäntöön
niin sanotun toisen maksupalveludirektiivin
(2015/2366)
säännöksiä. Toinen maksupalveludirektiivi
on pääosin maksimiharmonisaatiodirektiivi,
joten kansallinen
liikkumavara sen toimeenpanossa
on hyvin rajoitettu. Tavoitteena
on ollut tehdä kansalliseen
lainsäädäntöön vain direktiivipäivityksestä
johtuvat minimimuutokset.
Esityksen mukaan lainsäädäntöön
lisättäisiin direktiivin mukaisesti
kahta uutta maksupalvelua
koskevat säännökset. Lait on
tarkoitettu tulemaan voimaan
13.1.2018, jolloin direktiivi on viimeistään
pantava täytäntöön.
●Hallituksen esitys (HE 145/
2017 vp) laiksi liikenteen palveluista
annetun lain muuttamiseksi
ja eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Lakia ehdotetaan muutettavaksi
niin, että siihen koottaisiin tieliikenteen
lisäksi lento-, meri- ja raideliikenteen
markkinoille pääsyä
koskevat säännöt. Lakiin sisällytettäisiin
myös kuljetustoimintaa harjoittavien
henkilöiden pätevyysvaatimukset
ja heitä koskevat koulutusvaatimukset
kaikkien liikennemuotojen
osalta. Esityksellä
muutettaisiin nykytilaa, jossa liikenteen
markkinasääntely on jakautunut
useaan eri säädökseen.
Kokoamalla sääntely yhteen lakiin
voitaisiin liikenteen palvelumarkkinoita
helpommin tarkastella yhtenä
kokonaisuutena. Lain tavoitteiden
toteuttamista varten tarvitaan
tietojen avaamista ja avointen
rajapintojen kautta tapahtuvaa asiointia.
Lait on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.7.2018.
●Hallituksen esitys (HE 147/
2017 vp) eduskunnalle yksityistielaiksi
ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi.
Yksityisteitä koskeva lainsäädäntöä
selkeytettäisiin ja modernisoitaisiin
niin kirjoitustavaltaan kuin
sisällöltään. Tarpeettomat, vanhentuneet
ja muun lainsäädännön
kanssa päällekkäiset säännökset
poistettaisiin. Osana kuntien tehtävien
vähentämistä kuntien tielautakunnat
lakkautettaisiin ja niiden
tehtävät siirrettäisiin käsiteltäväksi
muissa viranomaisissa. Samalla
kevennettäisiin viranomaismenettelyiden
tarvetta eräissä tapauksissa
ja mahdollistettaisiin tiekunnan
sisäinen oikaisumenettely. Yksityisteiden
valtionavustustehtävä
siirrettäisiin vuonna 2020 toimintansa
aloittavien maakuntien tehtäväksi.
Valtionavustuksen avustuskriteereitä
karsittaisiin maakuntien
valinnanvapauden mahdollistamiseksi.
Valtionavustuksia
koskevat avustuskriteerit koskisivat
jatkossa myös kuntien myöntämiä
avustuksia yksityisteille. Lait
on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2020.
●Hallituksen esitys (HE 149/
2017 vp) eduskunnalle Kanadan
sekä Euroopan unionin ja
sen jäsenvaltioiden välisen
laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen
hyväksymiseksi
ja voimaansaattamiseksi.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta
hyväksyisi lokakuussa 2016
Kanadan sekä Euroopan unionin ja
sen jäsenvaltioiden välillä allekirjoitetun
laaja-alaisen talous- ja
kauppasopimuksen. Sopimus on
luonteeltaan sekasopimus, jonka
määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden
ja osittain Euroopan
unionin toimivaltaan. Sopimuksen
tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen
sekä Maailman kauppajärjestön
säännösten ja velvoitteiden
mukainen kaupan vapauttaminen
olennaisilta osin kaiken tavara
ja palvelukaupan osalta. Esitykseen
sisältyy lakiehdotus, jolla
saatetaan voimaan sopimuksen
lainsäädännön alaan kuuluvat
määräykset.
●Hallituksen esitys (HE 150/
2017 vp) eduskunnalle laiksi
ulosottokaaren muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan ulosottokaaren
muuttamista ulosottoon
liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen
purkamiseksi. Vähintään
vuoden ajan työttömyysetuutta
saaneet ulosottovelalliset
olisivat oikeutettuja enintään kuuden
kuukauden pituiseen lykkäykseen
palkan ulosmittauksesta, jos
he ovat tulorajaulosmittauksen piirissä.
Muiden velallisten osalta
ulosottomies voisi työllistymisen
perusteella myöntää lykkäystä
enintään neljäksi kuukaudeksi.
Esityksessä ehdotetaan myös, että
luonnollisen henkilön säännönmukaisesta
elinkeinotulosta voitaisiin
jättää ulosmittaamatta pääsäännön
mukaista viittä kuudesosaa
suurempi määrä sen perusteella,
että velallinen ryhtyy elinkeinonharjoittajaksi
pitkän työttömyyden
jälkeen.
●Hallituksen esitys (HE 151/
2017 vp) eduskunnalle laeiksi
sijoituspalvelulain muuttamisesta
ja kaupankäynnistä
rahoitusvälineillä sekä eräiksi
niihin liittyviksi laeiksi.
Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön
Euroopan unionin rahoitusvälineiden
markkinat -direktiivi
sekä toteutettaisiin tarvittavat toimenpiteet
Euroopan unionin rahoitusvälineiden
markkinat -asetuksen
säännösten noudattamiseksi.
Finanssivalvonnasta annettuun
lakiin tehtäisiin tarpeelliset muutokset
Euroopan unionin viitearvoasetuksen
säännösten noudattamiseksi.
Valtioneuvoston lausuma;
Valtioneuvoston edellyttää, että
tarkoin seurataan toimilupavaatimuksen
vaikutuksia sijoitusmuotoisen
joukkorahoitusmarkkinoiden
kehitykseen. Seurannassa on
kiinnitettävä huomiota sekä joukmomentti_