9 Momentti 8/2017
Momentti
hankintaa ei enää toteuteta mainitun
hankintapäätöksen perusteella
ja hankintapäätös oli menettänyt
oikeudellisen merkityksensä valittajayhtiön
kannalta. Yhtiö oli hankinnan
keskeyttämistä koskevan
päätöksen tiedoksi saatuaan vaatinut
korkeimmassa hallinto-oikeudessa
enää muutosta markkinaoikeuden
päätöksen lopputulokseen
oikeudenkäyntikulujen osalta sekä
oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi
korkeimmassa hallintooikeudessa.
Korkeimmassa hallinto
oikeudessa ei ollut valittajan valituksesta
kysymys hankinnan keskeyttämistä
koskevan päätöksen
lainmukaisuudesta. Näin ollen
lausuminen valituksesta raukesi
pääasian osalta. Korkein hallintooikeus
katsoi, että kun korkeimmassa
hallinto-oikeudessa ei enää
ollut yhtiön valituksesta kysymys
hankintapäätöksen lainmukaisuudesta,
mikä oli ollut markkinaoikeuden
päätöksen lopputuloksen
perusteena, ei ollut kohtuutonta,
että yhtiö oli joutunut markkinaoikeudessa
pitämään oikeudenkäyntikulunsa
vahinkonaan ja että yhtiö
oli markkinaoikeudessa velvoitettu
korvaamaan hankintayksikön
oikeudenkäyntikulut.
Koska hankintayksikkö oli keskeyttänyt
hankintamenettelyn vasta
sen jälkeen, kun yhtiö oli tehnyt
valituksen korkeimmalle hallintooikeudelle,
olisi ollut pääasian lopputuloksesta
huolimatta kohtuutonta,
jos yhtiö olisi joutunut pitämään
oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa
hallinto-oikeudessa
kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö
velvoitettiin korvaamaan
yhtiön oikeudenkäyntikuluja
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Laki julkisista hankinnoista (348/
2007) 89 §
Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 ja
2 momentti
KHO:2017:161
Luonnonsuojelulaki – Viitasammakko
– Suojelusta poikkeaminen
– Lisääntymis- ja levähdyspaikka
– Vapaa-ajanasuntoalue
– Puutarhakylähanke – Luontodirektiivi
– Pakottava syy
Kunta oli hakenut lupaa viitasammakon
lisääntymispaikan suojelusta
poikkeamiselle siirtolapuutarhatyyppisen
vapaa-ajanasuntoalueen
rakentamiseksi. Vaikka
hanketta, jonka tarkoituksena oli
kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen,
voitiin sinänsä pitää erittäin
tärkeän yleisen edun kannalta
hyödyllisenä, ei viitasammakon
lisääntymispaikan suojelusta
poikkeamiselle ollut luontodirektiivin
16 artiklan 1 kohdan c alakohdassa
tarkoitettua erittäin tärkeän
yleisen edun kannalta pakottavaa
syytä. Näin ollen lupaa suojelusta
poikkeamiseen ei voitu
myöntää.
Luonnonsuojelulaki 49 § 1 ja 3 momentti
Luontodirektiivi 16 artikla 1 kohta
KHO:2017:163
Virkamies – Poliisimies – Irtisanominen
– Poliisin käyttäytyminen
– Rikostuomio – Erityisen
painava syy – Kohtuullinen aika
– Suullinen käsittely
Virastaan irtisanottua poliisimiestä
oli hallinto-oikeudessa ja irtisanomisasiaa
käsiteltäessä edustanut
lainoppinut asiamies, joka toimi
hänen asiamiehenään myös
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeuden päätöksestä
ja asiakirjoista saatavan selvityksen
mukaan poliisimies ei ollut
hallinto-oikeudessa esittänyt
suullisen käsittelyn toimittamista
koskevaa pyyntöä. Asiassa ei ollut
ilmennyt myöskään perusteita,
joiden johdosta hallinto-oikeuden
olisi tullut viran puolesta ilman
pyyntöä toimittaa asiassa suullinen
käsittely.
Poliisimies oli pyytänyt korkeimmassa
hallinto-oikeudessa
suullisen käsittelyn toimittamista
sen selvittämiseksi, oliko poliisiviranomaisen
katsottava tehneen
tosiasiallisen ratkaisun olla irtisanomatta
häntä jo ennen irtisanomisen
perustana olleita tapahtumia
koskeneen käräjäoikeuden
tuomion antamista ja oliko irtisanominen
tästä johtuen liian myöhään
tehtynä lainvastainen. Lisäksi
poliisimies oli pyytänyt suullisen
käsittelyn toimittamista sen
selvittämiseksi, mikä merkitys
asian arvioinnissa oli annettava
hänen luottamustaan koskevalle
mittaukselle.
Kun perusteita suullisen käsittelyn
toimittamiseksi poliisimiehen
pyynnöstä hallintolainkäyttölain
38 §:n 1 momentin nojalla ei ollut,
tuli suullisen käsittelyn toimittamista
korkeimmassa hallintooikeudessa
arvioida hallintolainkäyttölain
37 §:n nojalla siltä kannalta,
oliko asian selvittämiseksi
poliisimiehen esittämän mukaisesti
asiassa tarpeen toimittaa suullinen
käsittely.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että suullisen käsittelyn toimittamista
koskeva pyyntö koski sellaisia
tosiseikkoja, jotka olivat oikeudellisesti
merkityksettömiä esillä
olevan asian lopputuloksen kannalta.
Vaatimus suullisen käsittelyn
toimittamisesta hylättiin.
Valtion virkamieslaki 14 § 2 momentti,
25 § 2 ja 3 momentti, 40 §
2 momentti 4 kohta
Laki poliisin hallinnosta 15f §
Hallintolaki 6 §
Hallintolainkäyttölaki 37 § 1 momentti
ja 38 § 1 momentti
Euroopan ihmisoikeussopimus
6 artikla 1 kappale
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
tuomio 9.6.2016 Madaus v.
Saksa, tuomio 12.11.2002 Salomonsson
v. Ruotsi ja tuomio
16.3.2017 Fröbrich v. Saksa
KHO:2017:165
Oikeusapu – Kansainvälinen
suojelu – Vapaaehtoinen paluu –
Selvästi perusteeton valituslupahakemus
– Avustajan palkkiovaatimuksen
hylkääminen
Maahanmuuttovirasto oli hylännyt
turvapaikanhakija A:n turvapaikkaa
ja oleskelulupaa koskevan
hakemuksen sekä päättänyt käännyttää
hänet kotimaahansa Irakiin.
Asian ollessa vireillä korkeimmassa
hallinto-oikeudessa ilmeni, että
A oli poistunut Irakiin vapaaehtoisen
paluun ohjelmassa ennen valituslupahakemuksen
tekemistä.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi
valituslupahakemuksen.
Oikeusavun osalta korkein hallinto
oikeus viittasi ulkomaalaislain
87, 88 ja 147 §:ään ja totesi,
että mainitut säännökset huomioon
otettuna, kun A oli poistunut
vapaaehtoisesti Suomesta, oli
hänen valituslupahakemustaan
pidettävä oikeusapulain 17 §:n
4 momentissa tarkoitetulla tavalla
selvästi perusteettomana. Tämän
vuoksi avustajan palkkiovaatimus
oli hylättävä.
Ulkomaalaislaki 87, 88 ja 147
Oikeusapulaki 17 § 4 momentti