omasta työstään ja on sen takia oikeutettu
saamaan Kelalta sairauspäivärahaa, hän on
ns. ammatillisesti työkyvytön.
Tilanne muuttuu, jos hän sairastaa niin
vakavasti ja kauan, että eläkkeen hakeminen
tulee ajankohtaiseksi. Siinä tilanteessa työky-vyttömyyttä
arvioidaankin työeläkelakien
mukaan.
Työeläkelainsäädännön mukaan ihmisen
työkykyä verrataankin yleisesti mihin tahan-sa
sellaiseen työhön, jota hänen voisi ”koh-tuudella
edellyttää tekevän”. Huomioon ote-taan
ihmisen koulutus, aiempi toiminta, ikä
ja asuinpaikka.
Arvio työkyvystä voi muuttua,
vaikka terveys ei
- Ihmisen terveydentila ei siis muutu miksi-kään,
mutta arvio työkyvystä voi muuttua,
kun sairausvakuutuslain puolelta siirrytään
toisen lain puolelle. Omaan työhönsä työky-vytön
voi olla työkykyinen johonkin toiseen
työhön, Kivekäs selittää.
Tämän takia hylkäyspäätöksen yhteydessä
arvioidaan yleensä samalla, voisiko kuntou-tuksesta
olla hakijalle apua. Jos katsotaan,
että hän voisi palata työelämään sitä kautta,
hän saa kuntoutusoikeuspäätöksen. Jos hän
aloittaa kuntouksen, hän saa siltä ajalta kor-keampaa
tukea kuin työkyvyttömyyseläke
olisi.
Tämä on merkittävä asia varsinkin nuoril-le.
Jos ihminen joutuu jäämään nuorena työ-kyvyttömyyseläkkeelle,
hänellä voi olla vasta
hyvin vähän tai ei lainkaan työuraa takanaan.
Silloin hänen eläkkeensä on pieni. Kuntou-tuksen
kautta paluu takaisin työelämään an-taa
paremman toimeentulon – jos paluu on
mahdollinen.
Lääketieteelliset faktat
ratkaisevat
Kun päätösten ihmisen työkyvystä tehdään,
päätöksen on perustuttava lääketieteellisiin
löydöksiin. Lääkäriliitto ohjeistaa näin: ”Joh-topäätöksen
tueksi on esitettävä tosiasiat ja
tutkimustulokset niin, että ulkopuolinen voi
niiden perusteella päätyä samaan johtopää-tökseen.”
Tämän vuoksi arvio työkyvystä tehdään
työeläkeyhtiöissä papereiden perusteella. Lää-kärinlausunnoista,
sairauskertomuksista ja
muista ihmisen sairaudesta ja sen hoitohis-toriasta
kertovista dokumenteista etsitään
lääketieteelliset faktat:
• mikä sairaus on,
• miten sitä on hoidettu,
• miten paljon ihmisen toimintakyky on sai-rauden
takia alentunut,
• miten sairauden ennustetaan etenevän.
Dokumentteja on paljon. Kun ihminen hakee
ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä,
hakemuksessa on keskimäärin viisi lääkärin-lausuntoa
sairauden eri vaiheista. Lausunto-ja
voi olla esimerkiksi ortopediltä, fysiatrilta
ja työterveyslääkäriltä.
Dokumenteilla haetaan myös
tasapuolisuutta
Paperien pohjalta päätettäessä myös tasapuo-lisuus
toteutuu paremmin.
- Kun ratkaisu tehdään dokumenttien pe-rusteella,
siihen ei vaikuta se, millainen kuva
ihmisestä välittyy ja miten hän asiansa esit-tää,
Kivekäs kuvaa.
Myös myönteiset työkyvyttömyyseläkepää-tökset
tehdään pelkästään dokumenttien pe-rusteella.
Yli 70 prosenttia hakijoista saa
myönteisen päätöksen työkyvyttömyyseläk-keestä.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisu ei kuitenkaan
koskaan ole vain yhden ihmisen käsissä. Elä-keratkaisut
tekee ryhmä, johon kuuluu elä-keratkaisijoita,
kuntoutuksen asiantuntijoita,
juristeja ja pääsääntöisesti useita eri aloille
erikoistuneita vakuutuslääkäreitä.
Lääkäreillä erilaiset roolit
Päätöksentekoon paperien pohjalta ohjaa
myös se, että hoitavan lääkärin ja vakuutus-lääkärin
roolit ovat erilaiset. Hoitavan lääkä-rin
tehtävä on koettaa parantaa ja auttaa po-tilasta.
Vakuutuslääkärin rooli on ottaa kantaa
siihen, onko ihminen oikeutettu työkyvyttö-myyseläkkeeseen
tai muuhun etuuteen.
Vakuutuslääkärin on lääketieteellisen osaa-misensa
lisäksi tunnettava sosiaalietuuksia
koskeva lainsäädäntö ja lakien määrittämät
kriteerit. Hän ei saa osallistua millään taval-la
hakijan hoitoon eikä hoitosuhdetta saa
syntyä.
Ainutkertaisia, mutta
yhdenvertaisia hakemuksia
Jokainen työkyvyttömyyseläkkeen hakija on
ainutkertainen. Samalla kaikkien hakijoiden
on oltava keskenään yhdenvertaisia.
- Suomessa on noin 22 000 työikäistä lää-käriä.
Jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvyt-tömyyseläkkeestä,
päätöksenteossa linjat
eroaisivat toisistaan ehkä paljonkin. Päätök-senteko
ei olisi tasapuolista, Kivekäs sanoo.
- Keskitetympi päätöksenteko on yhden-vertaisempaa.
Kelassa ja eläkeyhtiöissä tie-detään,
millaisia päätöksiä vastaavissa tilan-teissa
on aikaisemmin tehty ja seurataan,
millaisia päätöksiä muutoksenhakuelimet
tekevät.
• Työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkkeitä 2016 noin
153 000 henkilöä
• Noin 20 000 ihmistä vuodessa jää työkyvyttömyyseläkkeellä
Suomessa
• Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen 2016: mielentervey-den
häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hermoston sairaudet
• Joka viides työkyvyttömyyseläkkeen saajista 2016 oli alle
45-vuotias – heidän työkyvyttömyyseläkkeensä oli keskimäärin
905 €
• Uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista 28 % hylätään
• Yleisimpiä syitä hylkäämiseen:
оо vaivaan ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä
оо hakijan työkyky ei riitä omaan työhön, mutta toisenlaiseen
työhön se riittäisi ehkä kuntoutuksen kautta
оо työkyvyttömyyseläkettä haetaan liian aikaisin. Laki edellyttää
vähintään vuoden yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä ennen
kuin eläke voidaan myöntää
Lähde: Eläketurvakeskus
Työkyvyttömyyseläke tiiviisti
24 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2018