Työkyvytön vai ei?
Työkyvyttömyys on kipeä asia. Vielä kipeämpi se on, jos työkyvyttömyyseläkettä ha-kee,
mutta ei saa sitä. Miksi niin käy? Miten työkykyä arvioidaan työeläkeyhtiössä?
Sairautta hoitava lääkäri on suosi-tellut
potilaalleen työkyvyttömyy-seläkkeen
hakemista. Tämä hakee
sitä, mutta työeläkeyhtiö hylkää
hakemuksen. Noin joka neljäs en-simmäistä
kertaa työkyvyttömyyseläkettä ha-keva
joutuu tällaiseen tilanteeseen.
Miten työkykyä arvioidaan työkyvyttömyy-seläkettä
haettaessa? Miksi oikeutta eläkkee-seen
arvioi vakuutuslääkäri eikä hoitava lää-käri?
Miksi arviot voivat mennä ristiin?
Työkyvyttömyydelle on
11 eri määritelmää
- Työkyvyttömyys on juridinen käsite, joka
määritetään laissa. Se ei ole diagnoosi, joka
voidaan tehdä. Eri laeissa määritellään eri ta-voin,
mitä työkyvyttömyys tarkoittaa ja mitä
siitä seuraa, pohjustaa Varman ylilääkäri Juk-ka
Kivekäs. Hän on vakuutuslääkäri sekä Te-lan
työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelu-kunnan
puheenjohtaja.
Ja niitä erilaisia työkyvyttömyyden määri-telmiä
on Suomen lainsäädännössä peräti 11.
Osaksi, täysin vai
ammatillisesti työkyvytön?
Työeläkelaissa on kolme erilaista työkyvyttö-myyden
määritelmää: osatyökyvyttömyys,
täystyökyvyttömyys ja erikseen yli 60-vuoti-aita
koskeva ammatillinen työkyvyttömyys.
Yli 60-vuotiaan ei enää oleteta kouluttautu-van
uuteen ammattiin, jos entiseen ei pysty.
Nuorempien kohdalla tätä harkitaan.
Julkisella sektorilla on omat määritelmän-sä
työkyvyttömyydelle – sillä puolella kaik-kien
työkykyä verrataan ihmisen omaan työ-hön.
Merimieseläkelaissa, tapaturmavakuu-tuslaissa
ja kansaneläkelaissa on omat mää-ritelmänsä.
Työkyvytön sairausvakuutus-
vai työeläkelain mukaan?
Suurimmat määritelmien erot löytyvät sai-rausvakuutuslain
ja eläkelakien välillä.
Sairausvakuutuslaissa työkyvyttömyyden
määritelmä on ammatillinen. Kun ihminen
sairastuu niin, että hän ei pysty suoriutumaan
Teksti: Tela
Hoitava lääkäri ja vakuutuslääkäri: mikä ero?
Hoitava lääkäri antaa vakuutuslaitoksel-le
työkyvyttömyyseläkepäätöstä varten
tarvittavat tiedot. Hän
• tutkii potilaan
• arvioi tämän toimintakykyä
• tekee diagnoosin
• antaa hoidon
• seuraa paranemista
• laatii lausunnon vakuutuslaitokselle, jossa
hän kuvaa potilaan tilanteen
Vakuutuslääkäri arvioi, täyttääkö
hoitavan lääkärin kuvaus ne kriteerit, joita
laki edellyttää, että työkyvyttömyyseläke
voidaan myöntää. Hän
• perehtyy hoitavien lääkärien lausuntoihin
• varmistaa, että potilas on tutkittu ja
hoidettu asianmukaisesti
• varmistaa, että kaikki hakijoita kohdellaan
tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti
• arvioi, millaiseen työhön hakijan jäljellä
oleva työkyky riittää tai ei riitä
• antaa lääketieteelliset perusteet
työkyvyttömyydestä tehtävää päätöstä
varten
Lähde: Lääkäriliitto
Vakuutuslääkäreitä on Suomessa noin 400.
Heistä kaksi kolmesta työskentelee Kelassa.
Lähes kaikilla on jokin erikoislääkärin
tutkinto, kuten työterveyshuollon, sisätautien,
neurologian, fysiatrian tai psykiatrian tutkinto.
He ovat jo työskennelleet hoitavina
lääkäreinä melko pitkään ennen vakuutuslää-kärin
tehtäviä.
Lääkäriliitto on perustanut vakuutuslääke-tieteen
erityispätevyyden 1994. Sen
saavuttaminen edellyttää erikoislääkäriltä
vähintään kolmen vuoden puolipäiväistä
työskentelyä vakuutuslääkärinä, vähintään 60
tuntia teoriakoulutusta, kirjallisuustenttejä ja
osallistumista lähiopetusjaksoihin. Pätevyyden
omaavia lääkäreitä on noin 200.
Erikoistuvia vakuutuslääkäreitä ohjaa tutor,
ja ylipäätään vakuutuslääkäreitä ohjaa työssä
kokenut kollega.
22 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2018