SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN
ROKOTUKSET OVAT OSA TYÖ- JA POTILASTURVALLISUUTTA
1.3.2017 voimaan tullut uusi tartuntatautilaki
(1227/2016) tehostaa henkilökunnan rokotuksia
potilaiden suojaksi. Se sisältää velvoitteita
työntekijän ja työharjoittelussa olevan
opiskelijan rokotussuojasta (§ 48). Kyseinen
pykälä astuu voimaan vuoden siirtymäajalla
eli 1.3.2018.
Siirtymäaikana työnantajan tulee määritellä ne sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintayksiköiden asiakas- ja potilastilat, joissa hoidetaan
lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille
alttiita asiakkaita tai potilaita. Näihin tiloihin kuuluvat myös
sairaankuljetuksessa käytettävät kulkuneuvot.
Arvioinnissa toimipisteen johto käyttää apunaan tartuntatautien torjunnan
ammattilaisia. 1.3.2018 lähtien näissä tiloissa työskentelyyn saa käyttää
vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen suoja.
Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa työntelevällä
tulee olla
• rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa
vastaan
• rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan
• imeväisikäisiä hoitavilla rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan.
Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi
• potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden
tai sen hoidon takia
• alle yksivuotiaat
• 65 vuotta täyttäneet
• raskaana olevat.
Työterveyshuolto arvioi, soveltuuko työntekijä työskentelemään tiloissa,
joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai
potilaita. Tartuntatautilain mukaan ”Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän
tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin
tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän
tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti”.
Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava työharjoitteluun menevien
rokotuksista.
Tartuntatautilain 48 pykälän mukaisiin rokotuksiin saa käyttää kansallisen
rokotusohjelman rokotteita. Lisätietoja Thl.fi -> Aiheet -> Rokottaminen
-> Käytännön ohjeita -> Rokotusten järjestäminen
TARTUNTATAUTILAIN 48 PYKÄLÄN MUKAISEN
ROKOTUSTARPEEN ARVIOINTI
Tartuntatautilain 48 pykälä koskee niitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä,
joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita.
Aikaisemmin sairastettu tauti riittää suojaksi tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa
ja vesirokkoa vastaan. Tehosterokotuksia ei tarvita. Suoja voidaan
epäselvissä tapauksissa tarkistaa verinäytteestä työnantajan kustannuksella.
Aiemmin sairastettu tauti ei riitä tuottamaan riittävää suojaa hinkuyskää
tai influenssaa vastaan.
Rokotussuojaa tarvitaan, kun työskennellään potilaan tai asiakkaan
välittömässä läheisyydessä. Perinteisen hoitotyön lisäksi tällaista työtä on
myös potilashuoneiden siivoaminen, ruuan jakelu potilaille tai esimerkiksi
vanhusten päiväkeskuksessa toimiminen.
MINKÄLAISISSA TILANTEISSA ROKOTUSSUOJAA EI
YLEENSÄ TARVITSE TÄYDENTÄÄ?
Epäsäännöllisesti toistuvaan, lyhytkestoiseen tai etäällä potilaista tapahtuvaan
työskentelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa ei yleensä liity niin
merkittävää tartuntariskiä, että rokotussuojaa pitäisi täydentää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä työskentelee myös henkilöitä,
jotka eivät pääsääntöisesti toimi tartuntatautien vakaville seurauksille
alttiiden parissa. Näitä ovat esimerkiksi
• toimistotyötä tekevät sosiaalityöntekijät, vaikka he toimisivat asiakastyössä
• lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon henkilöstössä työskentelevät
18 Työterveyshoitaja 3/17