JÄSENKYSELYN TULOKSIA
Jokavuotisten palkkakyselyiden lisäksi liitto on toteuttanut joka toinen vuosi
laajemman jäsenkyselyn. Hallitus päätti yhdistää nämä kyselyt joka toinen
vuosi toteutettavaksi ja ensimmäinen kysely lähetettiin jäsenille tänä keväänä.
Kyselyitä pyörii nykyään paljon, joten ei ihme, että vastausprosentti
jäi todella alhaiseksi (24 %). Lämpimät kiitokset kaikille teille jotka vastasitte:
vain tätä kautta saamme ajantasaista tietoa jäsenten työtilanteesta, toiveista
ja tarpeista niin työelämän kuin liiton toiminnankin suhteen.
TIETOJA VASTAAJISTA
Suurin osa vastaajista on ollut työelämässä 10-19 vuotta. Vastaajien kokemusvuodet
ovat pikkuhiljaa nousseet vuodesta 2012. Vuonna 2017 vastaajien
joukossa ei ole yhtään vastaajaa, joka olisi ollut alalla 0-2 vuotta.
Valtaosa vastauksista tuli pääkaupunkiseudulta, mutta myös Varsinais-
Suomi ja Pirkanmaa olivat hyvin edustettuina. Suurin osa vastaajista (88
%) tekee kokoaikatyötä toistaiseksi voimassa olevassa (98 %) työsuhteessa.
Työterveyshoitajien työllisyystilanne on hyvä. Vastajista vain neljä oli
työttöminä.
Tehtävänimikkeet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina vuosien varrella.
Suurin osa vastaajista (73 %) on työterveyshoitajia. Vastaavan ja johtavan
työterveyshoitajan nimikkeitä on hieman enemmän (yht. 17 %) ja muita
tehtävänimikkeitä vähemmän (11 %) kuin aiemmassa kyselyssä 2015.
Muut tehtävänimikkeet ryhmässä oli eniten asiakkuuspäälliköitä (13 %) ja
terveydenhoitajia (13 %).
Vastaajat jakaantuivat eri työehtosopimusten piiriin seuraavasti: Terveyspalvelualan
tes 55% vastaajista, KVTES 24%, AVAINTES 8%, Valtion
Virkaehtosopimus 5% ja muut työehtosopimukset 12%.
Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus löytyy 99 prosentilla vastaajista.
Neljänneksellä (23 %) on myös SRP:n ensiavun ja terveystiedon
kouluttajapätevyys (ETK). Vastaajista puolet kertoi, että työnantaja maksoi
pätevöittävän koulutuksen kustannukset kokonaan. 12% työnantaja osallistui
joko maksamalla osallistumismaksun tai mahdollisti koulutuksen työaikana.
Kolmannes (31 %) maksoi pätevöittävän koulutuksen itse ja loput
7 hankki kustannukset jollain muulla tavoin esimerkiksi oppisopimuksena
tai Kevan maksamana (uudelleenkouluttautuminen). Liiton tavoitteena
on, että pätevöittävän koulutuksen kustannukset on jatkossa saatava työnantajan
maksettavaksi.
PALKKAUS
Taulukossa 1 on esitelty kokoaikaisten työntekijöiden kokonaispalkkoja vuosilta
2010–2017. Kokoaikaisten kokonaispalkka on maaliskuussa 2017 keskimäärin
3204 euroa. Suurimmalla osalla vastaajista (72 %) kokonaispalkka
on 2500–3499 euron välillä. Vastaajien palkka on noussut hyvin vähän
kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tämä selittynee huonon
taloustilanteen vuoksi tehdyistä maltillisista palkkaratkaisuista.
Palkan lisäksi 81 prosenttia vastaajista saa muita työsuhde-etuja. Yleisimpiä
etuja ovat kulttuuri- ja liikuntasetelit sekä lounassetelit. Lisäsi palkkaa
Keskiarvo Keskihajonta Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Maksimi Lkm
v. 2010 2869 476 1930 2545 2756 3083 5100 508
v. 2011 2943 483 2120 2620 2808 3162 5175 391
v. 2012 3040 516 290 2728 2945 3264 6500 439
v. 2013 3108 545 438 2764 2992 3340 5600 415
v. 2014 3177 569 1869 2800 3031 3456 6520 427
v. 2015 3215 533 2362 2856 3059 3500 5200 230
v. 2017 3204 664 1900 2800 3070 3400 6600 241
Yhteensä 3056 548 290 2707 2930 3293 6600 2651
Taulukko 1. Kokoaikaiset. Kokonaispalkka syyskuussa 2010-2012, toukokuussa 2013, lokakuussa 2014-2015 ja maaliskuussa 2017
(tehtäväkohtainen peruspalkka ja lisät)
24 Työterveyshoitaja 3/17