Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin niitä ongelmia,
joita ADHD-oireet voivat aiheuttaa, ja vastaavasti löytämään
keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä
ja helpottavat arkea.
– Asianmukaisen hoidon ja yksilöllisten tukitoimien avulla yksilön
vahvuudet ja voimavarat pääsevät esiin. Onnistumisten myötä
itsetunto vahvistuu ja liitännäissairauksien kuten masennuksen riski
vähenee, kuvailee Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän
puheenjohtaja Anita Puustjärvi.
DIAGNOOSI VOIDAAN TEHDÄ LAPSELLE,
NUORELLE TAI AIKUISELLE
ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista,
että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on
ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen
arvioida vanhemman ADHD-oireita.
Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin
tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu-
tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa
ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä,
linjataan Käypä hoito suosituksessa.
HOIDON TAVOITE ON PARANTAA TOIMINTAKYKYÄ
ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen ja hänen
ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot
sekä lääkehoito. Suosituksessa todetaankin, että lääkehoito
on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida,
kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.
– Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen,
työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta,
joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kertoo suosituksen
laatineen työryhmän jäsen Sami Leppämäki. Siksi hoidon
seurannan on oltava pitkäjänteistä ja eri hoitomuotojen tarve ja
järjestys tulee arvioida yksilöllisesti.
Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio
ja arkea helpottavien taitojen opettelu.
– Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien
vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa
kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito työryhmän
jäsen Maarit Virta.
Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida
ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa.
Tässä auttavat esimerkiksi erilaiset ajanhallinnan keinot, ympäristön
muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja yleinen hyvinvoinnin
tukeminen ja vahvistaminen.
Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden
hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito suosituksen lisätietoartikkelissa
(”Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi
ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi”).
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologisen
yhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen
ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on
laatinut ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) Käypä
hoito suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.
Tiedotteesta mukaillut Terhi Vesiluoma
Työterveyshoitaja 3/17 5