Tutkimukseen osallistuneiden naisyrittäjien keski-ikä oli 47 vuotta ja he olivat
toimineet keskimäärin 14 vuotta yrittäjinä. Kaksi kolmasosaa naisista oli
yksinyrittäjiä ja kolmannes vastaajista työskenteli kotona. Vastaajista perheellisiä
oli 83 %.
PITKÄT TYÖVIIKOT JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN
Tutkimuksessa tarkasteltiin terveyskäyttäytymisen osa-alueina ruokailutottumuksia,
alkoholin käyttöä, tupakointia, liikuntaa ja unta. Kasvisten, marjojen
ja hedelmien käytön suositus on puoli kiloa päivässä. Ainoastaan puolet
vastaajista käytti kasviksia, marjoja tai hedelmiä vähintään kuutena päivänä
viikossa. Työaikaryhmillä ei ollut merkittävää eroa kasvisten, marjojen tai
hedelmien käytössä. Kuitupitoista leipää vähintään kuutena päivässä viikossa
käytti 64 % vastaajista. Työaikaryhmittäin tarkasteltuna yli 50 tuntia
viikossa työskentelevät käyttivät useammin kuitupitoista leipää. Pitkää työviikkoa
tekevät puolestaan söivät harvemmin lounaan.
Alkoholin käytön riskiraja, vähintään viisi pistettä AUDIT-C kyselyn perusteella,
ylittyi joka viidennellä vastaajalla. Vastaajista 86 % ei tupakoinut.
Kolmasosa vastaajista ei harrastanut mitään kuormittavaa vapaa-ajan liikuntaa.
Yli 50 tuntia viikossa työskentelevistä 46 % ei liikkunut vapaa-ajalla.
Yleisimmin naiset harrastivat kävelyä, pyöräilyä, hyötyliikuntaa sekä kuntoliikuntaa.
Naisyrittäjät nukkuivat keskimäärin seitsemän tuntia. Pitkää työviikkoa
tekevät nukkuivat vähemmän kuin lyhyempää työviikkoa tekevät. Molemmissa
työaikaryhmissä koettu unentarve oli kahdeksan tuntia.
Tutkimuksessa selvitettiin myös työaikojen yhteyttä koettuun työkykyyn,
työn imuun sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Naisyrittäjät arvioivat
työkykynsä työkykypistemäärällä olevan 7,5 joka vastaa kohtalaista
työkykyä. Työaikaryhmittäin työkyvyssä ei ollut eroa. Vastaajista 84 %
arvioi pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua.
Pitkiä työviikkoja tekevät naisyrittäjät kokivat enemmän työn ja perheen
välistä ristiriitaa. Yli 50 tuntia viikossa työskentelevistä 77 % koki työn haittaavan
perhe-elämää melko paljon tai erittäin paljon. Vastaavasti lyhyempää
työviikkoa tekevillä työ haittasi perhe-elämää ainoastaan 36 %:lla. Lähes
joka viidennellä pitkää työviikkoa tekevistä yrittäjistä perhe haittasi työtä
melko paljon tai erittäin paljon. Lyhyempää työviikkoa tekevistä ainoastaan
7 %:lla perhe haittasi työtä melko paljon tai erittäin paljon.
ELINTAVOISTA JA PERHEESTÄ PUHTIA TYÖHÖN
Pitkät työviikot kuormittavat naisyrittäjiä kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla.
Naisyrittäjien terveyskäyttäytyminen ei kaikilta osin tue työhyvinvoinnin
ja työkyvyn säilymistä. Pitkää työviikkoa tekevät naisyrittäjät jättävät usein
lounastauot välistä. Lounastauko olisi kuitenkin tärkeä hengähdyshetki pitkässä
Karoliina Luukko Anne Salmi Nina Nevanperä
työpäivässä. Pitkiä työviikkoja tekevillä unen määrä jää vähäisemmäksi
ja heillä oli noin tunnin univaje. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien
suuri osuus oli huolestuttava pitkiä työviikkoja tekevillä. Voisiko liikunnasta,
säännöllisestä ruokailusta ja riittävästä unesta saada puhtia työhön,
etteivät työviikot venyisi pitkiksi?
Naisyrittäjistä 79 % koki työn imua useita kertoja viikossa, mikä saattaa
osaltaan selittää pitkien työviikkojen tekemistä. Perhe on tärkeä tuki yrittäjälle
ja pitkät työviikot lisäävät merkittävästi työn ja perheen välistä ristiriitaa
ja voivat siten vähentää työhyvinvointia. Työn ja perheen välistä ristiriitaa
voi lisätä myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen naisyrittäjän työskennellessä
kotona. Pitkiä työviikkoja tekevistä yli puolet työskenteli kotona, mitä
saattaa selittää se, että osallistujista osa on maatalousyrittäjiä, jolloin sekä
työaika että perhe-elämä sekoittuvat helpommin ja työtä tehdään seitsemänä
päivänä viikossa.
TYÖTERVEYDESSÄ HUOMIO TYÖAIKOIHIN
Naisyrittäjien terveysneuvonnassa kannattaa kiinnittää huomiota viikoittaiseen
työaikaan ja korostaa työaikojen merkitystä työhyvinvoinnille. Työkyvyn
säilymistä ja parantamista voidaan edistää ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä terveellisiin ruokailutottumuksiin,
liikuntaan sekä riittävään lepoaikaan. Yrittäjien kanssa asioidessa
kannattaa keskustella myös siitä, miten työkykyä edistävien toimien toteutuminen
konkreettisesti mahdollistuu heidän arjessaan. Millaisia keinoja
yrittäjällä on lyhentää työaikaansa? Mitä vinkkejä työn ja perheen yhteensovittamiseksi
on saatavilla? On hyvä hoksauttaa, että lyhyempi työaika ja
parempi tasapaino työn ja perhe-elämän välillä mahdollistaa myös ajan
omasta terveydestä huolehtimiselle. Oma terveys ja työkyky ovat edellytyksiä
myös kestävälle yritystoiminnalle. Työterveyshoitajan kannattaa ottaa
puheeksi myös perheen merkitys yrittäjän hyvinvoinnille sekä työn ja perheen
yhteensovittamisen haasteet. Hyvä keskustelun avaus yrittäjän kanssa
on käydä läpi Pienyrittäjän työkyvyn kulmakivet – tietokortti. Tietokortti
löytyy www.ttl.fi/naisettyossa -verkkosivuilta oikeasta reunasta.
Yrittäjien pitkät työviikot ja työpäivät asettavat toiminnallisen haasteen
myös työterveyshuollolle – miten tarjota palveluja yrittäjälle sopiviin aikoihin
kuten iltaisin tai lauantaisin tai vaikkapa verkossa. Millaisia palveluita
teillä on tarjolla yrittäjille?
Karoliina Luukko, sh, TtK, TtM-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Nina Nevanperä, TtM, tutkija, Työterveyslaitos
Anne Salmi, FM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Lähteet: www.stthl.fi
naisyrittäjille?
Avainsanat: naisyrittäjät, työkyky,
työaika, terveyskäyttäytyminen, työhyvinvointi
Työterveyshoitaja 3/17 15