40 neliapila Seutunelosten kesälehti 7. kesäkuuta 2017
Luomutilan arki
Ruska Paronen
Huljalan Tupalan luomutila sijaitsee
Vanhatien varrella Hämeenkoskella.
Tilan isäntänä ja emäntänä
toimivat Mika ja Laura Hämäläinen.
Isäntä on asunut tilalla
aina ja emäntä napattiin mukaan
Helsingistä maatalous- ja metsätieteellisestä
opiskeluvuosina. Kahden
pojan perheessä Mikalle tilan
jatkaminen oli aina selkeä tavoite,
kun taas vuotta nuorempi veli
kiinnostui tietotekniikasta ja jäi
pääkaupunkiseudulle. Myös Laura
Hämäläinen on maatalousperheen
perua.
Nykyään Hämäläisten pirtissä
juoksee kuusi lasta ja pihan laidalla
asustelevat mummo ja ukki, joiden
apu lisäkäsinä saa kiitosta.
Luomutilaksi Huljalan Tupala
siirtyi vuonna 2010. Sitä ennen
tilalla kasvatettiin lypsykarjaa, sokerijuurikasta
ja mallasohraa. Nykyisin
pelloilla viljellään muun
muassa härkäpapua, rypsiä, tattaria,
öljyhamppua ja nurmea. Laitumilla
käyskentelee kyyttöjä ja tilan
laitamilla kasvatetaan puita.
– Luomuun siirtyminen oli taloudellinen
valinta. Todettiin, että
nykymeno ei lyö enää leiville. Tosin
siirtymää luomuun suunniteltiin
kyllä useampi vuosi, isäntä
toteaa.
– Luomumaataloushan on todella
mielenkiintoista. Luomua viljeltäessä
saa tosissaan laittaa oman
tietotaitonsa käyttöön. Ennen
keväällä kylvettiin ja syksyllä tiedettiin,
että saadaan kohtuullisen
varma sato, josta maksetaan kohtuullisen
huonosti. Nyt viljely on
haasteellisempaa, mutta tuotto taas
parempi, Mika Hämäläinen jatkaa.
– Tosin byrokratiaa ja paperisotaa
tulee luomun mukana enemmän,
Laura Hämäläinen harmittelee
ja lisää, että luomuviljely on
Suomessa todella tarkkaan valvottua
puuhaa.
Harvinaisen
perinnebiotoopin
suojelijana
Suomessa on kolme alkuperäistä
nautarotua; länsisuomalainen, itäsuomalainen
ja pohjoissuomalainen.
Huljalan Tupalan luomutilalla
käyskentelee liki 70 itäsuomalaista
alkuperäisnautaa, eli kyyttöä. Ostaessaan
lihaa Huljalan Tupalasta saa
tietää, minkä nimisestä naudasta
liha on peräisin, sillä jokaisella tilan
kyytöllä on yksilöllinen nimi.
– Kyytöllä menee valkoinen
juova selässä, eli se on niin sanottu
kyyselkä, Laura Hämäläinen valottaa
rodun nimen taustaa.
Hämäläisten mukaan kyyttöjä
on Suomessa puhdasrotuisena
noin 1000 yksilöä vielä jäljellä.
Siinä missä tavallinen lypsylehmä
saattaa painaa jopa 650 kiloa,
jää 400 kiloon parhaimmillaan yltävä
kyyttö melko pieneksi sen rinnalla.
Pienen kokonsa sekä hidaskasvuisuutensa
vuoksi kyytön liha
on piensyistä ja muistuttaa maultaan
hitusen riistaa. Ravinnokseen
tilan kyytöt syövät pelkästään nurmea.
Huljalan Tupalassa ylläpidetään
myös harvinaista luontotyyppiä,
perinnebiotooppia. Metsälaidun,
eli perinnebiotooppi, on ihmisasutuksen
ja kotieläinten pidon
myötä aikanaan syntynyt ja levinnyt
luontotyyppi. Laiduntavat märehtijät
söivät metsästä ja niityiltä
itselleen mieluista kasvillisuutta,
jolloin syntyi lukuisille eliölajeille
otollisia ympäristöjä. Tuotannon
tehokkuusvaatimus ten myötä
metsälaidunnus on lähes täysin
loppunut ja sen seurauksena perinnebiotooppi
puolestaan harvinaistunut.
LAURA HÄMÄLÄINEN
Lähiruokaryhmässä yhteys
asiakaskuntaan
Huljalan Tupalan kuulumisia voi
seurata blogista, jota Laura Hämäläinen
päivittää tiheään tahtiin.
– Kiva on kirjoittaa jotain muutakin
kuin vain viranomaiskirjeitä, tilan
emäntä tuumaa hyväntuulisesti.
Isäntä virkkoo puolestaan, että
luovat geenit ovat verenperintöä,
sillä vaimon vaari oli kirjailija.
Huljalan Tupalaan voi käydä
kesällä tutustumassa ainakin 22.
heinäkuuta sekä 27. elokuuta järjestettävän
Hämeenkoski-päivän
yhteydessä. Vähemmän organisoituja
vierailuja voidaan tilallisten
mukaan järjestää sovitusti, vaikka
miksikään turistikohteeksi ei Huljalan
Tupalan luomutila ole isännän
ja emännän mukaan profiloitumassa.
Toisaalta tulevaisuus on
Hämäläisten mielestä avoin ja sitä
on vaikea ennustaa etukäteen.
– Jos joku olisi viisi vuotta sitten
sanonut, että meidän kyyttöä
tilataan Helsingin huippuravintoloihin,
en olisi uskonut. Vaikea on
tulevaisuutta arvuutella, Mika Hämäläinen
pohtii.
Hämäläiset ovat liittyneet myös
Päijät-Hämeen REKO- eli lähiruokaryhmään,
jossa asiakkaat tekevät
tilauksia Facebookin kautta suoraan
tilallisille ja tuotteet jaetaan
joka toinen torstai, yleensä Lahden
torille kokoontumalla.
Lähiruokaryhmä on Mika Hämäläisestä
näppärä keksintö, sillä
siinä tulee tavattua kollegoita, eli
muita tilallisia sekä saa suoran yhteyden
omaan asiakaskuntaansa.
– Ennen ei panostettu ruokaan
samalla tavalla. Nykyisin annetaan
itselle lupa ostaa hyviä raaka-aineita
ja panostaa ruokaan myös nautintona,
Laura Hämäläinen vuorostaan
pohtii.
Huljalan Tupalan isäntä Mika Hämäläinen ja emäntä Laura Hämäläinen.
RUSKA PARONEN
Luomutilan kyytöillä on jokaisella yksilöllinen nimi.
RUSKA PARONEN
Härkäpapu on nyt trendiruokaa ja siitä tehdyt einesvalmisteet ovat vallanneet ruokakauppojen
hyllyt. Myös Huljalan Tupalassa viljellään härkäpapua. Kuvan taimet ovat viime
kesältä.
LAURA HÄMÄLÄINEN
on kiireistä,
mutta työtä tehdään sydämellä