Seutunelosten kesälehti 7. kesäkuuta 2017 neliapila 27
Grilliruoanlaitossakin
voi huomioida ympäristövaikutukset
MERVI WECKMAN
Grillikaudella lihan määrää voi vähentää lisäämällä lautaselle herkullisia lisukkeita
kauden vihanneksista tai testailemalla grillissä lihan sijaan kasviksia.
Talo täynnä edullista
ostettavaa!
VUOKRAPÖYDÄT
20€/VKO
Kaffi-tarjoilu pe
Lajiteltuja
VAATTEITA
1€/10 KG
Otamme vastaan hyväkuntoista lahjoitustavaraa.
Ilmainen noutopalvelu hyväkuntoisille huonekaluille!
Kirkkis Kirpputori
Ajokatu 81, 15500 Lahti
Avoinna ma-pe 11-17, la 10-16
p. 045 2622826
www.kirkkislahti.fi
Perunkirjoitukset, testamentit ja
edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla
Perunkirjoitus
Varpu Välimaa Oy
puh. 045 343 1888
Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti
varpu.valimaa@perunkirjoitukset.fi
PUUKAUPPAA JA METSÄNHOITOA
KOTIMAISTA METSÄENERGIAA
METSÄOMAISUUDEN HOITOA
METSÄTILOJEN VÄLITYSTÄ
www.mhy.fi/paijat-hame
p. (03) 855 4300
Grillaaminen kuuluu suomalaiseen
kesään yhtä
varmasti kuin mansikat ja
mökkeily. Kauppojen tiskit
pullistelevat parhaillaan
grillattavien vaihtoehtojen
paljoudesta. WWF:n suojeluasiantuntija
Stella Höynälänmaan
vinkeillä herkuttelet
myös kesällä ympäristöystävällisesti.
Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista
liittyy
eläinperäisen ruoan tuotantoon.
Suomalaisten lihankulutus
on kasvanut yli 20
prosenttia 2000-luvulla.
– Ympäristön kannalta
selkeästi merkittävin teko
on vaihtaa osa grilliin aiotusta
lihasta kasviksiin.
Grillikaudella lihan määrää
voi vähentää lisäämällä
lautaselle herkullisia lisukkeita
kauden vihanneksista
tai testailemalla grillissä lihan
sijaan kasviksia ja uusia
kasvipohjaisia tuotteita,
Höynälänmaa sanoo.
Värikoodi kertoo
ympäristövaikutukset
Avuksi grillaamiseen voi
ottaa WWF:n Lihaoppaan,
jossa eri lihat on merkitty
liikennevaloista tutuin värein
niiden ympäristövaikutusten
mukaan. Jos syö
lihaa, kannattaa punaisen
valon saaneita välttää, keltaisella
merkittyjä ostaa
harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja
kuluttaa kohtuudella.
Punainen ”vältä”-merkintä
kertoo, millä tuotteilla on
suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset.
Ympäristön
kannalta selkein ensimmäinen
askel on jättää
nämä tuotteet ostamatta.
– Jos syöt lihaa, valitse
mieluiten vihreän
’kohtuudella’-merkinnän
saaneita tuotteita. Esimerkiksi
naudanlihoista ympäristöystävällisin
valinta
on luonnonlaidunliha. Kun
eläimet laiduntavat perinneympäristöissä,
ne ylläpitävät
luonnon monimuotoisuuden
kannalta arvokkaita
alueita, kuten niittyjä
ja hakamaita, Höynälänmaa
kertoo.
Myös kala
sopii grilliin
Ruokailun ympäristökuormaa
voi kesällä keventää
grillaamalla lihan sijaan
välillä kestävästi pyydettyä
tai kasvatettua kalaa. Erityisen
hyviä vaihtoehtoja ovat
lähivesien pikkukalat. Jos
kalaonni ei suosi, WWF:n
Kalaopas auttaa tekemään
vastuullisia valintoja kalatiskillä.
– Kokeile esimerkiksi
halsterissa grillattuja muikkuja
tai silakoita ja paista
hampurilaisen väliin vaihteeksi
haukipihvejä, Höynälänmaa
vinkkaa.
”Hautakiviä perinteitä kunnioittaen jo vuodesta 1896.”
HAUTAKIVIÄ WWW.HAUTAKIVI.NET
- Suunnittele netissä ja pyydä tarjous
- Tutustu mallistoomme sivuillamme
- Tule myyntinäyttelyymme, jossa apunasi
hautakivisuunnittelija veloituksetta
- Myös iltaisin ja viikonloppuisin
- Helposti, edullisesti ja luotettavasti
suoraan valmistajalta.
Kiviveistömö Berglöf Oy
Pienteollisuustie 19, PORVOO
Puh: 040-5756593
jesse.berglöf@hautakivi.net
Lihan vähentäminen
auttaa vesistöjä
Suomalaiseen kesään kuuluvat
myös virkistävät pulahdukset
järveen tai Itämereen.
Jokainen voi omilla
ruokavalinnoillaan vaikuttaa
vesistöjen hyvinvointiin.
– Lihantuotanto lisää Itämeren
ja sisämaassa järvien
rehevöitymistä, kun pelloilta
valuu ravinteita vesistöihin.
Tutkijoiden mukaan
lihankulutuksen vähentäminen
voisi merkittävästi
parantaa Itämeren tilaa,
Höynälänmaa sanoo.
Maatalous on Suomessa
Itämeren merkittävin ihmisen
aiheuttaman ravinnekuormituksen
lähde. Vajaat
kaksi kolmasosaa mereen
päätyvästä fosforista ja yli
puolet typestä on peräisin
maataloudesta. Itämeren
alueella eläintuotanto on
suurin rehevöitymisen aiheuttava
kuormittaja. Esimerkiksi
Suomen peltoalasta
jopa 70 prosenttia on
lihantuotannon ja karjanrehun
tuotannon käytössä.
0(,/ǭ219,(/
3$/-217<7