38 neliapila Seutunelosten kesälehti 7. kesäkuuta 2017
Sisällissodan kohtalot
päättävät kartanotrilogian
Tuomas Räihä
Urajärven Kartanoteatteri
kertoo tänäkin kesänä Urajärven
kartanon ja sen ihmisten
tarinaa. Tämänkesäinen
näytelmä päättää trilogian,
joka alkoi kesällä 2015 Valkea
kuin uni -näytelmällä,
joka kertoi kartanon isäntäväen
von Heideman -suvun
tarinaa 1850–1870-luvuilta.
Viime vuoden Kartanonherra
ja kilpineito -näytelmässä
käsiteltiin vuotta 1905, jolloin
Suomen suuriruhtinaskunnassa
elettiin mullistusten vuosia,
jotka heijastuivat myös maalaiskartanon
elämään.
Tänä kesänä kartanomiljöössä
esitetään Veli veljeä
vastaan -näytelmää, joka ajoittuu
Urajärven kartanon vuosiin
1917–1918.
– Näytelmä kertoo siitä, miten
kartanon väki, kuten ihmiset
ympäri Suomea, joutuu
uuteen tilanteeseen, kun työväestö
ryhtyy vaatimaan oikeuksiaan,
punaiset ja valkoiset
järjestäytyvät ja syttyy sota,
Veli veljeä vastaan -näytelmän
ohjaaja ja käsikirjoittaja Timo
Taulo kertoo.
Tämän kesän näytelmä, kuten
aikaisemmatkin Kartanoteatterin
näytelmät, perustuvat
todellisiin tapahtumiin. Taulo
kertookin, että Urajärvellä sisällissodan
vaikutukset olivat
hyvin traagisia.
– Tuossa ihan kartanon lähellä
oli teloituksia ja urajärveläiset
osallistuivat sotatoimiin
molemmilla puolilla.
Ei kepeä kesänäytelmä
Näytelmässä ei kuitenkaan
kuvata varsinaisesti sotatapahtumia,
vaan siinä keskitytään
kartanon elämään ja taustatarinana
on kolmiodraama, joka
keskittyy kartanon pehtoorin
tyttären ympärille. Aikakausi
on kuitenkin sisällissota, joten
kovin kepeästä kesänäytelmästä
ei voida puhua, eikä aiemmista
näytelmistä tuttu kartanoromantiikka
ole välttämättä
näytelmän pääosassa.
– Ei tästä kauheaa farssia
pysty tekemään, eikä ole tarkoituskaan,
mutta ei tämä
myöskään mikään surunäytelmä
ole. Ihmiset elää omine
huolineen ja iloineen sotaaikanakin,
kohtalot vain ovat
sota-aikana suurempia, Taulo
sanoo.
Suomen historian herkkää
aikakautta kuvaavaa näytelmää
oli kuitenkin helppo lähteä
kasaamaan, sillä Taulon
ympärillä oli pääosin tuttu porukka.
Noin 2/3 työryhmästä
on pysynyt saman koko trilogian
ajan.
– Kyllä tämä on helpompaa
siinä mielessä, kun aikaisemmin
mukana olleet tietävät
mitä tämä on.
Kosijat kilpasilla
Näytelmän kolmiodraaman
osapuolia esittävät lahtelaiset
Inka Mantsinen, Olli Paakkanen
ja Kim Ruuska. Heistä
TUOMAS RÄIHÄ
Olli Paakkanen, Inka Mantsinen ja Kim Ruuska esittävät Urajärven Kartanoteatterin Veli veljeä vastaan -näytelmässä
Anselmia, Annaa ja Juhoa.
Mantsinen näytteli Urajärvellä
jo vuosi sitten, Ruuskakin oli Ohjaaja-käsikirjoittaja Timo Taulo opastaa näyttelijöitä Urajärven kartanon upeissa maisemissa.
TUOMAS RÄIHÄ
mukana jo viime kesänä, mutta
silloin äänihommissa. Monessa
paikassa aikaisemmin
teatteria tehneelle Paakkaselle
Urajärvi on sen sijaan uusi tuttavuus.
Mantsinen esittää Veli veljeä
vastaan näytelmässä kartanon
pehtoorin tytärtä Annaa, jota
näyttelijä kuvaa tunneihmiseksi,
joka elää vähän omissa
maailmoissaan. Annaa kosiskelevat
Ruuskan esittämä
muurarin poika Juho sekä
Paakkasen näyttelemä kirkkoherran
poika Anselmi.
– Anselmi ja Juho ovat parhaita
kaveruksia, mutta he
ovat jollain tavalla toistensa
vastakohtia. Anselmi on
enemmän upseeriainesta ja
ehkä sen takia ajautuu valkoisten
joukkoon, Paakkanen avaa
kilpakosijoiden luonnetta.
Näyttelijät eivät voi rakentaa
hahmoistaan pelkästään
kolmidraaman osapuolia, sillä
sisällissota tuo muutoksia
myös Annan, Anselmin ja Juhon
elämään. Näyttelijät tiedostavat,
että sisällissotaa käsitellessä
ollaan herkän aiheen
äärellä.
– Kyllä se jollain tavalla on
koko ajan tuolla korvan takana.
Sitä miettii, että miten voi
ilmaista sitä tunnetta ja millaiselta
sota on tuntunut aikalaisista,
Mantsinen sanoo.
Paakkanen kertoo, että hänen
suvustaan ei löydy sisällissodan
haavoja, mutta hän
uskoo voivansa ammentaa
tunnetta menetetyn Karjalan
asioista, jotka hänen sukuansa
koskettavat.
– Näkisin itse niin, että sisällissota
on osa historiaamme,
mutta sitä pitää pystyä
käsittelemään ja haavat pitäisi
saada umpeen, ettei niitä enää
sukupolvelta toiselle siirrettäisi.
Tarinat pysyvät
kartanolla
Omat hahmot olivat haastatteluaikana
näyttelijöillä vielä
hieman etsinnässä, mutta
ensi-iltaankin oli vielä reilusti
aikaa.
– Kyllä se sieltä koko ajan
on tulossa, vähitellen löytyy
piirteitä, että tämä on ihan
Anna. Sitten se tulee ehkä
täysillä kun saa roolivaatteet
päälle, sitten on täysin Anna,
eikä sitä Inkaa ole siellä enää
ollenkaan, Mantsinen pohtii.
– Kerta kerralta se hahmo
hioutuu, Ruuska jatkaa.
– Kun päästään läpimenovaiheeseen,
niin se kasvu tapahtuu
huomaamatta, Paakkanen
päättää.
Lopuksi on vielä tiedusteltava
ohjaajalta, mitä Urajärvellä
nähdään tulevaisuudessa, kun
kartanotrilogia nyt saadaan
Veli veljeä vastaan -näytelmän
myötä päätökseensä.
– Tulevaisuudesta ei ole vielä
mitään päätöksiä, mutta eiköhän
tarinat pysy täällä, kyllä
täältä tarinoita vielä löytyy.
Ehkä jossain vaiheessa vedetään
rundi uudestaan, mutta
ei ehkä vielä, uutta vaan, Taulo
tuumii.