10 neliapila Seutunelosten kesälehti 7. kesäkuuta 2017
Omenat ja siiderit
veivät miehen mennessään
”Siiderin valmistus on
toistaiseksi täysin
harrastustoimintaa,
vaikka potentiaalia suurempiin
kuvioihinkin olisi.
Jyrki Pylväs
SOILI KAIVOSOJA
Jyrki Pylväs on ylpeä tämän kauden siidereistään, hanassa saatavasta Tärviöstä
sekä pullotavarana myytävästä Hämeen Hitaimmasta.
Omenalajikkeilla on valmistuksessa suuri
merkitys. Parhaita ovat pienikokoiset, hapokkaat,
tanniiniset ja mausteiset omenat.
Soili Kaivosoja
– Kun ensimmäisiä kertoja pääsin maistamaan
oikein kunnollisia englantilaisia ja
ranskalaisia aitoja siidereitä, aukenivat silmäni,
etteihän siideri olekaan makeaa, kuplivaa
esanssilitkua, vaan vivahteikas ja moniulotteinen
juoma, kertoo siidereiden maailmaan
vihkiytynyt Jyrki Pylväs.
Eikä mihin tahansa siidereihin, vaan kotimaisista
– tarkemmin ottaen Orimattilasta ja
sen naapurikunnista – poimituista omenoista
valmistettuihin.
Käännetään aikakonetta hieman taaemmas,
vuoteen 2010 Artjärven Villikkalan kylään.
– Olemme perheen kanssa paluumuuttajia
ja olimme muuttaneet takaisin Artjärvelle
viisi vuotta aiemmin. Vanhan maatilan pihapiirissä
on iso puutarha, jossa kasvaa paljon
omenapuita. Parikin isoa satoa tuli katsottua
ja mietittyä, miten niitä voisi käyttää hyödyksi,
muistelee Pylväs muuttoaan Artjärvelle.
Siitä se ajatus sitten lähti. Pylväs päätti kokeilla
siiderin valmistusta ja laittoi 25 litraa
pulputtamaan.
– Aloin ottaa asioista selvää ja ensimmäinen
satsi onnistui enemmän kuin hyvin.
Sen jälkeen harrastus onkin lähtenyt täysin
lapasesta. Viime satokauden siiderituotanto
oli 3 000 litraa. Tätä luettaessa suurin osa
Panimoinen & Lemmeksen siidereistä saattaa
olla tosin enää kupliva muisto siiderinystävien
makuhermoissa.
– Toukokuussa valmistui 5 000 pientä pulloa
Hämeen Hitainta sekä noin 40 kappaletta
20 litran kegiä eli hanatynnyriä Tärviötä.
Oman puutarhan nimetön aarre
Siiderit tehdään Lepaan viinitilalla. Tämän
kevään erä valmistettiin opetusprojektina yhdessä
oppilaiden kanssa. Jyrki Pylväs on itsekin
opiskellut Lepaan tilaviini-kursseilla.
– Siiderin valmistus on toistaiseksi täysin
harrastustoimintaa, vaikka potentiaalia suurempiin
kuvioihinkin olisi. Haluan edetä kuitenkin
mahdollisimman hitaasti, opiskelen ja
samalla opin koko ajan lisää.
Siiderimiehellä on takataskussaan valtti,
joka voi mullistaa tulevaisuudessa Panimoinen
& Lemmeksen siiderituotannon kokonaan.
– Puutarhasta löytyi vanha puu, josta tein
kokeilumielessä siideriä. Siitä tuli niin hyvää,
etten ole sellaista juonut missään.
Pylväs päätti tutkia, onko puutarhassa kasvava
aarre joku kauppalajike, jotta voisi ostaa
sitä lisää.
– Tutkimusten tulos oli, että se on siemenestä
kasvanut, joten se on aivan ainutlaatuinen
yksilö.
Nyt puutarhaan on istutettu oman omenalajikkeen
taimia noin parikymmentä. Jo 20
vuoden kuluttua on lupa odottaa, että toistaiseksi
vielä nimettömästä omenalajikkeesta
valmistettua siideriä pääsevät nauttimaan
muutkin kuin vain lähipiiri.
Jyrki Pylväs korostaa, että mistä tahansa
omenasta ei synny hyvää siideriä.
– Vanhojen puiden omenat, tarhakarkulaiset
sekä vanhat lajikkeet kiinnostavat eniten.
Lajikkeilla on valmistuksessa tosi paljon väliä.
Parhaita ovat pienikokoiset, hapokkaat, tanniiniset
ja mausteiset omenat.
Tältä syksyltä huonompi sato
Siideri on aika työläs tuote, jonka valmistuksessa
on paljon eri vaiheita omenanpoiminnasta
lähtien. Tämän kevään siiderierään tarvittiin
noin 6 000 kiloa omenaa, josta hieman
yli 1 000 kiloa tuli omasta puutarhasta. Jyrki
Pylväs on valjastanut huomattavan avustajajoukon
saalistamaan omenia naapureista ja
lähialueelta.
– Omakotiasukas tietää hyvin, että hyvänä
satokautena kaikki paikat ovat täynnä mätänevää
omenaa.
Viime vuonna sato oli runsas ja onnistuneen
lehtijutun ansiosta Pylväs sai liki sata
yhteydenottoa ihmisiltä, jotka halusivat lahjoittaa
omenasatonsa hyvään tarkoitukseen.
– Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä
vuosi tulee olemaan sadoltaan huonompi,
kuin viime vuosi, Pylväs arvelee.
Laskelmien mukaan on kuitenkin fakta, että
jo pelkästään Artjärven alueen kotipuutarhojen
ylimääräisillä omenoilla voisi tuotantokapasiteetin
moninkertaistaa.
– Kotona olisi hyvät tilat, jotka voisi muuntaa
tuotantokäyttöön. Se vaatii kuitenkin pääomaa.
Asiasta kiinnostuneet sijoittajat voivat
olla yhteydessä, Jyrki Pylväs vihjaisee.
Entä milloin siideri maistuu parhaimmalta.
– Aina. Viime kauden siideri on toimitettu
ravintoloihin toukokuun aikana. Koska siideri
on teknisesti ottaen hedelmäviini, se jatkaa
kehittymistään jopa 1,5 – 2 vuotta. Itse juon
perinteisesti siideriä kasvis- ja kalaruokien
seurana. Grillattu parsa, siika ja siideri ovat
loistava yhdistelmä. Mutta siideri toimii hyvin
myös jälkiruuan kanssa, kuten esimerkiksi
omenapiirakan kaverina, Jyrki Pylväs kertoo.
FAKTA
Hämeen hitain ja Tärviö
Panimoinen & Lemmeksen tämän kevään
siiderit Hämeen hitain ja Tärviö ovat
myynnissä muun muassa Ravintola Tehtaassa
Orimattilassa, Ravintola Kohisevassa
Pukkilassa, Brygga – Citybarissa Lahdessa
sekä useissa helsinkiläisissä ja tamperelaisissa
ravintoloissa.
Hämeen hitain löytyy myös Lepaan viinitilan
myymälästä.
Tarkempi listaus Facebook-sivulta Panimoinen
& Lemmes.
Toukokuussa valmistunut
Hämeen Hitain on juuri nyt
parhaimmillaan. Kuva Jyrki Pylväs