44 KESÄ Itä-Häme Jääkauden jäljillä kansallispuistoissa Retkeily: Repoveden, Päijänteen, Evon ja Leivonmäen kansallispuistot sekä Paistjärven retkeilyalue kertovat tarinaa tuhansien vuosien takaa. TEKSTI Risto Pohjanen ja Jari Niemi | KUVAT Repovesikeskus, Itä-Hämeen arkisto ja Risto Pohjanen | GRAFIIKKA Anssi Hietamaa Pohjois-Euroopan viimeisin jääkausi, Veiksel jääkausi, alkoi noin 116000 vuotta sitten. Mannerjäätikkö levisi Skandinavian tuntureilta peittäen nykyisen Suomen alueen ajoittain kokonaan. Kun ilmasto jääkauden lopussa lämpeni nopeasti ja mannerjää alkoi vetäytyä Suomen alueelta noin 13000 vuotta sitten, oli Suomi suurelta osin veden peitossa. Valtavat jäämassat muovasivat maa-alueet perusteellisesti, ja maankohoaminen jäiden vetäydyttyä eristi lopulta järvet nykyisestä Itämerestä. Samalla muodostuivat ne maisemat, mitkä näemme nyt. Itä-Hämeessä ja sen liepeillä on useita kansallispuistoja ja muita retkeilyalueita, joissa jääkauden merkit ovat selvästi nähtävillä. Kouvolan ja Mäntyharjun alueella sijaitseva Repoveden kansallispuisto, Sysmän, Asikkalan ja Padasjoen kunnissa oleva Päijänteen kansallispuisto, Hämeenlinnan Lammilla ja Padasjoella sijaitseva Evon kansallispuisto sekä Leivonmäen kansallispuisto Joutsassa tarjoavat retkeilijöille omanlaisiaan luontoelämyksiä. Heinolan Paistjärven Natura 2000 -alue on monin paikoin rakentamatonta järvien ja lampien pirstomaa saloseutua. Repoveden kansallispuiston alueesta suuri osa on aikaisemmin ollut metsätalouden käytössä. Osa kallioiden, järvien, lampien, purojen ja pienten korpi- ja rämesoiden pirstomasta luonnosta on kuitenkin säilynyt koskemattomana. Maankuoren liikehdintä, jääkausi ja eroosio ovat muovanneet Repoveden kalliot koostumukseltaan ainutlaatuisiksi. Olhavanvuoren kalliojyrkäntees- Repoveden kansallispuisto soveltuu kaikenikäisille retkeilijöille. Patikoinnin lisäksi kansallispuisto on oiva melontapaikka.
IH Kesälehti | 2017
To see the actual publication please follow the link above