IHLT_20170524_29

IH Kesälehti | 2017

Kesälehti 2017 KESÄ 29 Heinolan Musiikinystävien puheenjohtaja Pekka Kolehmainen ja Pursiseuran kommodori Harri Numminen viihtyvät vesillä. Teksti: Meri Lantela Kuvat: Taru Alén Heinolan Pursiseuran majalla Vasikkasaaressa on meneillään seuran vuosittainen lipunnosto, jonka yhteydessä veneilykausi avataan. Tarjolla on lohikeittoa, ja soppakattilan ympärillä käy vilinä. Veneilyseuran vuosittainen tapahtuma on houkutellut tuvan täyteen. Vuonna 1959 perustettu seura järjestää toimintaa moottoriveneiden, purjehduksen ja sukelluksen parissa. Seuran jaostoista sukellus kiinnostaa etenkin nuoria jäseniä. Heinolan Pursiseuraan kuuluu yhteensä noin 250 jäsentä. Vasikkasaaren tukikohta on Kymijoen vesistön pursiseurojen yhteiskäytössä. Tukikohtaa käyttää myös Järvipelastusseura, joka poikkeaakin lohisopalle lipunnoston jälkeen. Heinolan Pursiseuran kommodorin Harri Nummisen mukaan veneily sopii kaikille. Meripahoinvointikaan ei ole este, sillä siihen taipuvaiset saavat apua lääkkeistä. Nummiselta löytyykin liuta vinkkejä veneilystä haaveileville. Veneilystä kiinnostunut voi lähteä mukaan Pursiseuran tai Järvipelastusseuran toimintaan. Venettä ei tarvitse omistaa itse, vaan toiminnasta kiinnostunut voi liittyä miehistön jäseneksi ja oppia samalla käytännön taitoja. Aloittaa voi myös kansalaisopistossa. Opistot tarjoavat kursseja, joilla käydään läpi veneilyn perusasiat. Lepuuttajat ja paksut köydet kuuluvat veneen perusvarustukseen. Samoin hätämerkinantovälineet, kartat ja vesiteiden säännöstökirja. Messuilta voi saada vinkkejä veneenhankintaan. Omaa venettä voi myös lähteä etsimään veneliikkeistä tai käytettyjen markkinoilta. Ostajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että vene on katsastettu. Katsastus varmistaa sen, että vene on hyvin pidetty ja säilyttää arvonsa jatkossakin. Ilman huoltoa venettä ei kannata jättää. Numminen huoltaa venettään muun muassa pesemällä veneen pohjan painepesurilla, vaihtamalla öljyt ja vahaamalla kyljet. Ilmojen kylmetessä veneen talvisäilytys tulee ajankohtaiseksi. Venettä voi säilyttää ulkona pressusuojan alla, joka suojaa venettä lumelta ja tummumiselta. Ulkosäilytykseen löytyy tilaa myös Vasikkasaaresta. Pieniä veneitä on mahdollisuus säilyttää hallissa, ja veneen säilytys kuivassa tilassa antaakin pressukatteelle jatkoaikaa. Hallitilaa tarjotaan usein vanhoista teollisuushalleista. Navigointi tapahtuu perinteisten karttojen tai sähköisten välineiden avulla. Vaikka veneen sijainnin sähköisesti näyttävät karttaplotterit ovat yleistyneet, Numminen suosittelee pitämään mukana myös paperista karttaa. Avoveneelläkin voi kulkea pitkän matkan. Tällöin majoitus on kuitenkin järjestettävä erikseen. Majoittua voi esimerkiksi satamassa tai kansallispuistoissa. Kookkaat veneet puolestaan mahdollistavat majoittumisen veneessä. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn kuuluu etenkin sään seuraaminen. Kovassa tuulessa tai myrskyssä vesille ei kannata lähteä. Veneilijän on myös huolehdittava siitä, että veneestä löytyy asianmukaiset varusteet ja hätämerkinantolaitteet, kuten äänitorvi, hätäraketti ja hätäsoihtu. Etuajo-oikeus on oikealta tulevalla veneellä, jos veneet kulkevat samaan suuntaan. Moottoriveneet väistävät purjeveneitä, ja sekä moottori- että purjeveneet puolestaan väistävät ammattiliikennettä, kuten matkustajalaivoja. Pienet alukset ovat myös velvollisia väistämään isoja aluksia, jotka vaativat alleen pieniä aluksia enemmän syvyyttä. Sanaston hallitseminen helpottaa seilaamista. Veneen miehistöstä käytetään sanaa kasti. Kipparilla viitataan veneen päällikköön. Vasen laita on paapuuri ja oikea puolestaan tyyrpuuri. Ikäraja veneen kuljettamiselle on 15 vuotta. On kuitenkin huolehdittava siitä, että nuorella on riittävä tietotaito veneen hallitsemiseen ja liikkumissääntöjen seuraamiseen. Luonto on huomioitava myös veneillessä. Septivesiä ei ole sallittua laskea vesistöön, ja wc-vedet kulkeutuvatkin suljettuun septitankkiin, joka tyhjennetään satamassa viemäriverkostoon. Lahti on Päijänteen vesireittien alaraja etelässä. Pohjoisessa vesireittejä pääsee aina Viitasaarelle asti. Päijänteelle pääsee Vasikkasaaresta Ruotsalaisen rannalta Kalkkisten kanavan kautta. Ennen kaikkea on muistettava hyvien merimiestapojen kulmakivi: Muiden vesilläliikkujien huomioon ottaminen.


IH Kesälehti | 2017
To see the actual publication please follow the link above